Nuoret koulu-uhkaajat. Vuonna 2010 rikoksina tutkittujen koulu-uhkausten kriminologinen analyysi
Holkeri, Emma (2013-03-13)
Nuoret koulu-uhkaajat. Vuonna 2010 rikoksina tutkittujen koulu-uhkausten kriminologinen analyysi
(13.03.2013)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201303132557
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201303132557
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena ovat nuorten tekemät koulu-uhkaukset. Koulu-uhkauksilla tarkoitetaan
kouluihin Jokelan koulusurmasta lähtien kohdistuneita uhkauksia vastaavan tuhon
aiheuttamisesta. Koulu-uhkauksia kohdistuu edelleen Suomen kouluihin ja ne pitävät
yllä pelkoa uudesta koulusurmasta. Aihetta ei ole juuri tutkittu tieteellisesti, vaikka
koulu-uhkauksiin asianmukaisesti reagoiminen on yksi keino ennaltaehkäistä koulusurmia.
Ennaltaehkäisyn kannalta koulu-uhkausten ilmiön ja koulu-uhkaajien motiivien
tutkiminen on tärkeää. Tutkimus on osa Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen
projektia Arkielämä ja epävarmuus: sosiaaliset suhteet Jokelan ja Kauhajoen jälkeen.
Tutkimuksen tarkoituksena on paitsi tavoittaa koulu-uhkaajien oma näkemys motiiveistaan
ja tarkastella merkkejä uhattujen tekojen valmistelusta myös rakentaa laajempi
kriminologinen tulkinta koulu-uhkauksista erityisesti motiivien näkökulmasta. Tutkimus
on luonteeltaan empiirinen. Aineisto koostuu vuonna 2010 rikoksina tutkittujen alle
30-vuotiaiden epäiltyjen tekemien koulu-uhkausten esitutkintapöytäkirjoista. Tutkimusote
on laadullinen, analyysissä hyödynnetään sisällönanalyysiä ja päättelyn logiikka
on abduktiivinen. Empiirisen aineiston ohella tutkimuksessa hyödynnetään nuorisorikollisuuden
selitysteorioita sekä koulusurmia käsittelevää tutkimuskirjallisuutta.
Tutkimuksen keskeisimmän havainnon mukaan aineiston koulu-uhkauksissa on kyse
vertaisryhmässä käytävästä kilpailusta sosiaalisesta asemasta eli statuksesta. Aineiston
uhkaukset kumpuavat joko statuksen menettämisen herättämästä turhautumisesta taikka
pyrkimyksestä vahvistaa omaa statusta. Lähes jokainen uhkaus kuvastaa sosiaalisia
ryhmämotiiveja. Uhkaajat itse vetosivat motiiveinaan yleisimmin huumoriin, ajattelemattomuuteen
ja suuttumiseen. Aineistossa uhattujen tekojen valmistelu on hyvin harvinaista,
samoin kuin uhkausten toteuttamistarkoitus. Tutkimustulosten perusteella koulu-
uhkausten ilmiö on hyvin monimuotoinen. Uhkaukset näyttäytyvät tavanomaisena
nuorisorikollisuutena, jota tyypillisesti leimaa impulsiivisuus ja ajattelemattomuus.
Koulu-uhkaukset kiinnittyvät kuitenkin statuksen teeman vuoksi myös koulusurmiin.
Statuksen teema tulisi ottaa rikoksentorjunnassa huomioon. Kontrollin lisäämisen sijaan
koulumaailmassa tulisi lisätä statuksen hankkimiseen johtavia vaihtoehtoisia reittejä.
kouluihin Jokelan koulusurmasta lähtien kohdistuneita uhkauksia vastaavan tuhon
aiheuttamisesta. Koulu-uhkauksia kohdistuu edelleen Suomen kouluihin ja ne pitävät
yllä pelkoa uudesta koulusurmasta. Aihetta ei ole juuri tutkittu tieteellisesti, vaikka
koulu-uhkauksiin asianmukaisesti reagoiminen on yksi keino ennaltaehkäistä koulusurmia.
Ennaltaehkäisyn kannalta koulu-uhkausten ilmiön ja koulu-uhkaajien motiivien
tutkiminen on tärkeää. Tutkimus on osa Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen
projektia Arkielämä ja epävarmuus: sosiaaliset suhteet Jokelan ja Kauhajoen jälkeen.
Tutkimuksen tarkoituksena on paitsi tavoittaa koulu-uhkaajien oma näkemys motiiveistaan
ja tarkastella merkkejä uhattujen tekojen valmistelusta myös rakentaa laajempi
kriminologinen tulkinta koulu-uhkauksista erityisesti motiivien näkökulmasta. Tutkimus
on luonteeltaan empiirinen. Aineisto koostuu vuonna 2010 rikoksina tutkittujen alle
30-vuotiaiden epäiltyjen tekemien koulu-uhkausten esitutkintapöytäkirjoista. Tutkimusote
on laadullinen, analyysissä hyödynnetään sisällönanalyysiä ja päättelyn logiikka
on abduktiivinen. Empiirisen aineiston ohella tutkimuksessa hyödynnetään nuorisorikollisuuden
selitysteorioita sekä koulusurmia käsittelevää tutkimuskirjallisuutta.
Tutkimuksen keskeisimmän havainnon mukaan aineiston koulu-uhkauksissa on kyse
vertaisryhmässä käytävästä kilpailusta sosiaalisesta asemasta eli statuksesta. Aineiston
uhkaukset kumpuavat joko statuksen menettämisen herättämästä turhautumisesta taikka
pyrkimyksestä vahvistaa omaa statusta. Lähes jokainen uhkaus kuvastaa sosiaalisia
ryhmämotiiveja. Uhkaajat itse vetosivat motiiveinaan yleisimmin huumoriin, ajattelemattomuuteen
ja suuttumiseen. Aineistossa uhattujen tekojen valmistelu on hyvin harvinaista,
samoin kuin uhkausten toteuttamistarkoitus. Tutkimustulosten perusteella koulu-
uhkausten ilmiö on hyvin monimuotoinen. Uhkaukset näyttäytyvät tavanomaisena
nuorisorikollisuutena, jota tyypillisesti leimaa impulsiivisuus ja ajattelemattomuus.
Koulu-uhkaukset kiinnittyvät kuitenkin statuksen teeman vuoksi myös koulusurmiin.
Statuksen teema tulisi ottaa rikoksentorjunnassa huomioon. Kontrollin lisäämisen sijaan
koulumaailmassa tulisi lisätä statuksen hankkimiseen johtavia vaihtoehtoisia reittejä.