Arviointimenetelmät osana organisaation rekrytointiprosessia
Lehtonen, Janne (2012-10-01)
Arviointimenetelmät osana organisaation rekrytointiprosessia
Lehtonen, Janne
(01.10.2012)
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201304243315
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201304243315
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Organisaatioiden rekrytointiprosessien tärkeys on kasvamassa asiantuntijatehtävien ja kansainvälistymisen myötä. Tämä asettaa haasteita rekrytoinnille. Yksi keino rekrytoin-tiprosessin kehittämiselle on henkilöarvioinnin monipuolistaminen ja tehtäväkohtaisten vaatimusten huomioiminen prosessissa. Tässä tutkimuksessa henkilöarviointiprosessin kehittäminen tarkoittaa erilaisten arviointimenetelmien lisäämistä perinteisen haastatte-lun yhteyteen.
Tutkielman ensimmäisessä viitekehyksessä perehdytään rekrytointiprosessiin ja sen vaiheisiin. Toisena viitekehyksenä ovat henkilöarvioinnit ja menetelmät, joita rekry-tointiprosessin eri vaiheissa hyödynnetään. Tutkielmassa pyritään selvittämään onnistu-neen henkilöarvioinnin perusteita rekrytointiprosessissa. Päätutkimusongelma on: Miten henkilöarviointien hyödyntäminen vaikuttaa organisaation rekrytointiprosessiin? Tutki-muksen empiirisen aineiston muodostavat teemahaastattelut. Haastatellut toimivat orga-nisaatioissa tai konsulttiyrityksissä henkilöstöalan tehtävissä. He ovat vastanneet rekry-tointiprosesseista ja suorittaneet hakijoille henkilöarviointeja. Haastatteluaineisto analy-soitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysimenetelmällä, jossa aiempi teoreettinen esiym-märrys ohjaa aineiston jäsentelyä ja analysointia.
Tutkimusaineiston perusteella voidaan nähdä, että yksittäisten menetelmien sijaan henkilöarvioinneista pitäisi pyrkiä löytämään heterogeeninen kokonaisuus erilaisia me-netelmiä. Kaikki menetelmät eivät sovellu kaikkiin tilanteisiin, joten menetelmät validi-oidaan prosessikohtaisesti. Testausmenetelmien hyödyt tulevat esille, kun henkilö-arviointiprosessissa pyritään kriteerien perusteella korostamaan tiettyjä, haluttuja omi-naisuuksia kyseiseen tehtävään. Haastatteluotteiden perusteella ei kuitenkaan voida yk-sittäistä menetelmää nostaa muiden ylitse. Tärkeässä asemassa testausmenetelmien hyödyntämisessä on niiden luotettavuuden varmistaminen. Meta-analyysit ovat tehok-kaita apuvälineitä luotettavuuden varmistamiseen. Myös testauksien suorittavilla kon-sulteilla on oma vastuunsa arviointien onnistumisesta. Uusien menetelmien syntyminen ja hyödyntäminen on pitkälle konsulttien varassa, jolloin heidän koulutuksen taso on tärkeää arviointimenetelmien kehittymisen kannalta.
Tutkielman ensimmäisessä viitekehyksessä perehdytään rekrytointiprosessiin ja sen vaiheisiin. Toisena viitekehyksenä ovat henkilöarvioinnit ja menetelmät, joita rekry-tointiprosessin eri vaiheissa hyödynnetään. Tutkielmassa pyritään selvittämään onnistu-neen henkilöarvioinnin perusteita rekrytointiprosessissa. Päätutkimusongelma on: Miten henkilöarviointien hyödyntäminen vaikuttaa organisaation rekrytointiprosessiin? Tutki-muksen empiirisen aineiston muodostavat teemahaastattelut. Haastatellut toimivat orga-nisaatioissa tai konsulttiyrityksissä henkilöstöalan tehtävissä. He ovat vastanneet rekry-tointiprosesseista ja suorittaneet hakijoille henkilöarviointeja. Haastatteluaineisto analy-soitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysimenetelmällä, jossa aiempi teoreettinen esiym-märrys ohjaa aineiston jäsentelyä ja analysointia.
Tutkimusaineiston perusteella voidaan nähdä, että yksittäisten menetelmien sijaan henkilöarvioinneista pitäisi pyrkiä löytämään heterogeeninen kokonaisuus erilaisia me-netelmiä. Kaikki menetelmät eivät sovellu kaikkiin tilanteisiin, joten menetelmät validi-oidaan prosessikohtaisesti. Testausmenetelmien hyödyt tulevat esille, kun henkilö-arviointiprosessissa pyritään kriteerien perusteella korostamaan tiettyjä, haluttuja omi-naisuuksia kyseiseen tehtävään. Haastatteluotteiden perusteella ei kuitenkaan voida yk-sittäistä menetelmää nostaa muiden ylitse. Tärkeässä asemassa testausmenetelmien hyödyntämisessä on niiden luotettavuuden varmistaminen. Meta-analyysit ovat tehok-kaita apuvälineitä luotettavuuden varmistamiseen. Myös testauksien suorittavilla kon-sulteilla on oma vastuunsa arviointien onnistumisesta. Uusien menetelmien syntyminen ja hyödyntäminen on pitkälle konsulttien varassa, jolloin heidän koulutuksen taso on tärkeää arviointimenetelmien kehittymisen kannalta.