Mehiläislaki : korkojen vähennysoikeuden rajoittaminen Suomessa
Bernitz, Anna (2013-02-19)
Mehiläislaki : korkojen vähennysoikeuden rajoittaminen Suomessa
(19.02.2013)
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201304293365
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201304293365
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Kansainväliset konsernit hyödyntävät verosuunnittelussaan yhä enenevässä määrin korkojen vähennysoikeutta. Valtioiden kansalliset veropohjat ovat rapautuneet, kun konserniyhtiöt ovat siirtäneet verotettavaa tuloaan samaan konserniin kuuluviin muihin, yhteisöverokannaltaan matalammissa valtioissa sijaitseviin yhtiöihin. Järjestelyt pyritään yleensä toteuttamaan siten, että korkomenot kohdistetaan valtioon, jossa on korkea yhteisöverokanta, jotta veronalaisesta tulosta saadaan korkovähennyksen avulla mahdollisimman suuri hyöty. Vastaavasti korkotulot ohjataan valtioon, jossa ne ovat mahdollisesti kokonaan verovapaita tai ainakin matalan verotuksen kohteena.
Suomessa em. verosuunnittelun hyödyntäminen on ollut lainsäädännön sallimaa. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain lähtökohtana on pitkään ollut laaja menon vähennyskelpoisuus: elinkeinotoiminnassa tulon kerryttämisestä tai säilyttämisestä aiheutuneet korkomenot ovat vähennyskelpoisia. Suomen lainsäädännössä ei ole erityistä alikapitalisointisäännöstä tai muutakaan nimenomaisesti korkojen vähennysoikeutta rajoittavaa säännöstä. Epäterveisiin, korkovähennysoikeutta veronvälttämistarkoituksessa hyödyntäviin järjestelyihin on katsottu voitavan puuttua verotusmenettelystä annetun lain yleisellä veronkiertosäännöksellä tai markkinaehtoperiaatteesta poikkeaviin järjestelyihin siirtohinnoittelutilanteita koskevalla siirtohintaoikaisulla.
Useimmat Suomen kilpailijamaat, viimeisimpänä Ruotsi, ovat kuitenkin viime vuosina ottaneet lainsäädäntöönsä kohdennettuja tai yleisiä vähennysrajoituksia. Valtiovarainministeriössä on valmisteltu jo vuodesta 2009 alkaen jonkinlaisen rajoitussäännöksen ottamista myös Suomen verolainsäädäntöön. Lopulta vuoden 2013 alusta voimaan astui uusi korkojen vähennysoikeutta elinkeinotoiminnassa rajoittava EVL 18 a §.
Tutkielmassa tarkastellaan ilmiön taustalla olevia syitä, jotka liittyvät pohjimmiltaan liiketoiminnan harjoittamiseen konsernimuodossa sekä konsernin rahoittamisessa käytettyjen oman ja vieraan pääoman epäneutraaliin kohteluun verotuksessa. Esille tuodaan erilaiset vaihtoehdot puuttua korkojen vähennysoikeuden liiallisen hyödyntämiseen. Lisäksi analysoidaan elinkeinoverolakiin otettua uutta EVL 18 a §:ää ja tuodaan sille vertailukohtana esiin Ruotsissa tehty ratkaisu korkojen vähennysoikeuden rajoittamiseksi.
Suomessa em. verosuunnittelun hyödyntäminen on ollut lainsäädännön sallimaa. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain lähtökohtana on pitkään ollut laaja menon vähennyskelpoisuus: elinkeinotoiminnassa tulon kerryttämisestä tai säilyttämisestä aiheutuneet korkomenot ovat vähennyskelpoisia. Suomen lainsäädännössä ei ole erityistä alikapitalisointisäännöstä tai muutakaan nimenomaisesti korkojen vähennysoikeutta rajoittavaa säännöstä. Epäterveisiin, korkovähennysoikeutta veronvälttämistarkoituksessa hyödyntäviin järjestelyihin on katsottu voitavan puuttua verotusmenettelystä annetun lain yleisellä veronkiertosäännöksellä tai markkinaehtoperiaatteesta poikkeaviin järjestelyihin siirtohinnoittelutilanteita koskevalla siirtohintaoikaisulla.
Useimmat Suomen kilpailijamaat, viimeisimpänä Ruotsi, ovat kuitenkin viime vuosina ottaneet lainsäädäntöönsä kohdennettuja tai yleisiä vähennysrajoituksia. Valtiovarainministeriössä on valmisteltu jo vuodesta 2009 alkaen jonkinlaisen rajoitussäännöksen ottamista myös Suomen verolainsäädäntöön. Lopulta vuoden 2013 alusta voimaan astui uusi korkojen vähennysoikeutta elinkeinotoiminnassa rajoittava EVL 18 a §.
Tutkielmassa tarkastellaan ilmiön taustalla olevia syitä, jotka liittyvät pohjimmiltaan liiketoiminnan harjoittamiseen konsernimuodossa sekä konsernin rahoittamisessa käytettyjen oman ja vieraan pääoman epäneutraaliin kohteluun verotuksessa. Esille tuodaan erilaiset vaihtoehdot puuttua korkojen vähennysoikeuden liiallisen hyödyntämiseen. Lisäksi analysoidaan elinkeinoverolakiin otettua uutta EVL 18 a §:ää ja tuodaan sille vertailukohtana esiin Ruotsissa tehty ratkaisu korkojen vähennysoikeuden rajoittamiseksi.