From War Pigs to Unsung Heroes: The Criticism and Justification of War in Metal Lyrics
Saarinen, Eeva (2013-06-12)
From War Pigs to Unsung Heroes: The Criticism and Justification of War in Metal Lyrics
Saarinen, Eeva
(12.06.2013)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201306123973
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201306123973
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa käsitellään heavy metal -kappaleiden sanoitusten
sisältöä. Tutkimusmateriaaliin on valittu yksi teema, sota, jonka avulla
avataan sanoitusten sisältöä ja merkitystä. Metallimusiikki alakulttuurina on
tyylillisesti ja temaattisesti spesifi, ja sillä on omat musiikilliset
tavoitteensa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti sitä miten sotaa
kritisoidaan tai perustellaan heavy rock -sanoituksissa.
Tutkimusmateriaalini koostuu 29 englanninkielisen kappaleen sanoituksesta
vuosilta 1970–2012. Edustettuina on useita ajanjaksoja sekä maita.
Yhdistävänä tekijänä on englannin kielen lisäksi se, että kaikki sanoitukset
käsittelevät modernia länsimaista sodankäyntiä. Tekstit valittiin sen
perusteella, että niissä ilmeni positiivinen tai negatiivinen näkökulma
sotaan.
Tutkimus nojaa Theo van Leeuwenin legitimaatioteoriaan, joka puolestaan
pohjautuu diskurssianalyysiin. Legitimaatioteoria käsittää neljä strategiaa,
jotka voivat joko kritisoida tai perustella sosiaalisia käytänteitä. Ne ovat
auktoriteetteihin vetoaminen, moraalinen arviointi, järkeistäminen ja
mytopoeesi. Yksi tavoitteistani tutkimuksessani on selvittää
legitimaatioteorian toimivuutta omassa materiaalissani. Käytän metodina
lähilukua, joka mahdollistaa niiden sanojen ja ilmaisujen identifioimisen,
jotka ovat näkökulmaltaan joko positiivisesti tai negatiivisesti sotaan
suhtautuvia. Analyysini kannalta tärkeitä ovat sekä kieli- että
kulttuurikonteksti, sillä ne määrittelevät sanojen merkityksen.
Analyysin perusteella kävi ilmi, että esimerkit jakautuivat eri strategioiden
välille hyvin epätasaisesti. Auktoriteetteihin vetoamisen strategiasta löytyi
vain yksi esimerkki, kun taas moraalisen arvioinnin esimerkkejä oli
neljätoista. Lisäksi kaikkia legitimaatioteorian alaryhmiä ei löytynyt
materiaalista ollenkaan. Osalla alaryhmistä oli useita esiintymiä, mutta
osalla vain yksi. Esimerkkien epätasaista jakautumista selittää mm. se, että
tutkimuksen materiaalin kannalta kaikki alakategoriat eivät ole relevantteja.
Jotta tutkimustuloksista saataisiin edustavampi, laajempi otanta olisi
tarpeen. Legitimaatioteorian soveltuvuutta sanoituksien yhteydessä tulisi
tutkia laajemmin.
sisältöä. Tutkimusmateriaaliin on valittu yksi teema, sota, jonka avulla
avataan sanoitusten sisältöä ja merkitystä. Metallimusiikki alakulttuurina on
tyylillisesti ja temaattisesti spesifi, ja sillä on omat musiikilliset
tavoitteensa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti sitä miten sotaa
kritisoidaan tai perustellaan heavy rock -sanoituksissa.
Tutkimusmateriaalini koostuu 29 englanninkielisen kappaleen sanoituksesta
vuosilta 1970–2012. Edustettuina on useita ajanjaksoja sekä maita.
Yhdistävänä tekijänä on englannin kielen lisäksi se, että kaikki sanoitukset
käsittelevät modernia länsimaista sodankäyntiä. Tekstit valittiin sen
perusteella, että niissä ilmeni positiivinen tai negatiivinen näkökulma
sotaan.
Tutkimus nojaa Theo van Leeuwenin legitimaatioteoriaan, joka puolestaan
pohjautuu diskurssianalyysiin. Legitimaatioteoria käsittää neljä strategiaa,
jotka voivat joko kritisoida tai perustella sosiaalisia käytänteitä. Ne ovat
auktoriteetteihin vetoaminen, moraalinen arviointi, järkeistäminen ja
mytopoeesi. Yksi tavoitteistani tutkimuksessani on selvittää
legitimaatioteorian toimivuutta omassa materiaalissani. Käytän metodina
lähilukua, joka mahdollistaa niiden sanojen ja ilmaisujen identifioimisen,
jotka ovat näkökulmaltaan joko positiivisesti tai negatiivisesti sotaan
suhtautuvia. Analyysini kannalta tärkeitä ovat sekä kieli- että
kulttuurikonteksti, sillä ne määrittelevät sanojen merkityksen.
Analyysin perusteella kävi ilmi, että esimerkit jakautuivat eri strategioiden
välille hyvin epätasaisesti. Auktoriteetteihin vetoamisen strategiasta löytyi
vain yksi esimerkki, kun taas moraalisen arvioinnin esimerkkejä oli
neljätoista. Lisäksi kaikkia legitimaatioteorian alaryhmiä ei löytynyt
materiaalista ollenkaan. Osalla alaryhmistä oli useita esiintymiä, mutta
osalla vain yksi. Esimerkkien epätasaista jakautumista selittää mm. se, että
tutkimuksen materiaalin kannalta kaikki alakategoriat eivät ole relevantteja.
Jotta tutkimustuloksista saataisiin edustavampi, laajempi otanta olisi
tarpeen. Legitimaatioteorian soveltuvuutta sanoituksien yhteydessä tulisi
tutkia laajemmin.