Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Metsänhakkuiden vaikutukset merikotkan (Haliaeetus albicilla) pesintään

Mäkinen, Pinja (2013-07-29)

Metsänhakkuiden vaikutukset merikotkan (Haliaeetus albicilla) pesintään

Mäkinen, Pinja
(29.07.2013)
Katso/Avaa
gradu2013Pinja_Makinen.pdf (244.9Kb)
Lataukset: 

Turun yliopisto
avoin
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201307294216

Kuvaus

Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Suomen merikotkapopulaatio kasvaa ja levittäytyy saaristosta mantereen puolelle. Sen
seurauksena tehometsätalouden intressit ja merikotkan pesimähabitaattien suojelutarve
törmäävät yhä useammin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tuloksia, joiden
perusteella voidaan laatia entistä tarkemmat ohjeet pesien huomioonottamisesta
metsätaloustoimenpiteiden yhteydessä. Käytin tutkimusaineistona WWF:n
merikotkatyöryhmän vuosittain keräämiä pesimätietoja sekä metsänkäyttöilmoituksista
kokoamiani hakkuutietoja vuosilta 2000–2009. Tarkastelin yleistettyjen lineaaristen
sekamallien avulla säteeltään 600-metrisen pesäalueen hakkuiden vaikutusta mm.
pesinnän jatkumiseen samalla pesällä ja pesimäyritysten onnistumiseen. Havaitsin, että
edellisvuoden pesinnän epäonnistuminen lisää merikotkien
pesänvaihtotodennäköisyyttä, ja uudistushakkuuaukot pesäalueella lisäävät tätä
epäonnistumisen jälkeistä pesänvaihtoherkkyyttä. Merikotkat ovat kuitenkin monissa
tapauksissa pesineet ja myös onnistuneet pesinnässään hyvinkin lähellä hakkuuaukkoa.
Pesäalueen hakkuut pesimäkauden ulkopuolella eivät siis haittaa ainakaan kaikkien
merikotkayksilöiden pesinnän aloitusta tai pesimäyrityksen onnistumista.
Uudistushakkuutapahtuma pesäalueella laskee vähintään suuntaa-antavasti
samanaikaisen tai seuraavan pesinnän onnistumistodennäköisyyttä. Reviireillä, joiden
ytimessä on hakkuita, pesinnän väliinjättövuosia on ainakin suuntaa-antavasti enemmän
kuin hakkaamattomilla reviireillä. Hakkuiden haittavaikutuksista huolimatta
poikastuotto on niilläkin reviireillä, joiden ytimessä on hakkuita, niin hyvä, että
populaatio kasvaa. Nykyisen tasoinen hakkuuhäiriö ei siis uhkaa merikotkien suotuisan
suojelun tasoa. Tutkimukseni perusteella pidän ELY-keskuksen käyttämää 50–100
metrin levyistä näkyvyyden mukaan sovellettavaa suojavyöhykettä sopivana
pesimäkauden ulkopuolisille hakkuille. Varsinaisesti en saanut näyttöä tämänkään
suojavyöhykkeen tarpeellisuudesta, mutta aineisto ei ollut edes sopiva näin lähellä pesää
olevien hakkuiden vaikutusten tilastolliseen testaamiseen. Sen sijaan näyttää melko
varmalta, että ainakaan isompi suojavyöhyke ei ole tarpeen merikotkan suotuisan
suojelun tason varmistamiseksi. Hakkuuaineiston ajoitusongelmien vuoksi en voi ottaa
kantaa pesimäkautisen suojavyöhykkeen leveyteen. Merikotkapopulaation kasvun
myötä lajin uhanalaisluokitus saattaa lähivuosina muuttua, mikä vaikuttanee myös
pesimähabitaattien suojaan lainsäädännössä. Siinäkin tilanteessa tämä tutkimus auttanee
vapaaehtoisen suojelun toteutusta.
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit) [9229]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste