Lasten leikkiä – sukupuolitietoinen näkökulma päiväkodin arkeen
Alasaari, Nea (2014-02-27)
Lasten leikkiä – sukupuolitietoinen näkökulma päiväkodin arkeen
Alasaari, Nea
(27.02.2014)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201402271600
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201402271600
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkin pro gradussani päiväkodin arjen sukupuolittuneisuutta. Painotukseni on
päiväkodin vapaassa leikissä ja sitä ohjaavissa suuntaviivoissa. Tarkastelun kohteena
ovat varhaiskasvattajat, eivät niinkään lapset. Tutkin, miten kasvattajat vaikuttavat
päiväkodin arkeen tilajärjestelyiden ja leikin ohjaamisen kautta. Keskeisessä osassa
tutkimustani on sukupuolitietoinen (l. sukupuolisensitiivinen) kasvatus ja
normikriittisyys.
Lähtökohtanani aineistossa on feministinen etnografia. Tein kenttätöitä helsinkiläisessä,
kunnallisessa päiväkodissa videokuvaamalla kahdessa päiväkotiryhmässä yhteensä 12
päivän ajan. Aineistoa keräsin oman tutkimukseni lisäksi Naisasialiitto Unionin
Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa – tasa-arvoinen kohtaaminen
päiväkodissa -hankkeeseen. Kuvaamastani materiaalista analysoin tilanteita, joissa
sukupuoli tuotti eroja lasten kohteluun. Videotallenteiden lisäksi olen tutkinut erilaisia
varhaiskasvatusta ohjaavia dokumentteja ja niiden suhdetta sukupuolten tasa-arvoon.
Tutkimuksessani totean päiväkodin arjen olevan sukupuolittunutta päinvastaisista
tavoitteista huolimatta. Kasvattajat kannustavat lapsia stereotyyppisiin
sukupuolirooleihin muun muassa tilan, leikin ohjaamisen ja roolitusten avulla.
Sukupuolten rajoja vartioidaan, eikä niiden ylityksiä sallita lapsille. Sukupuolittavia
toimintatapoja voi olla vaikea havaita omassa toiminnassa ja haasteita sille luovat myös
päiväkotien kapenevat resurssit. Sukupuolitietoisen kasvatuksen integroiminen osaksi
varhaiskasvattajien koulutusta ja päiväkotien arkea näyttäytyy kuitenkin tutkimukseni
valossa erittäin tärkeänä, sillä stereotyyppisiä sukupuolirooleja noudatteleva kasvatus
lisää sukupuolten epätasa-arvoa, kiusaamista sekä koulutus- ja työalojen segregaatiota.
päiväkodin vapaassa leikissä ja sitä ohjaavissa suuntaviivoissa. Tarkastelun kohteena
ovat varhaiskasvattajat, eivät niinkään lapset. Tutkin, miten kasvattajat vaikuttavat
päiväkodin arkeen tilajärjestelyiden ja leikin ohjaamisen kautta. Keskeisessä osassa
tutkimustani on sukupuolitietoinen (l. sukupuolisensitiivinen) kasvatus ja
normikriittisyys.
Lähtökohtanani aineistossa on feministinen etnografia. Tein kenttätöitä helsinkiläisessä,
kunnallisessa päiväkodissa videokuvaamalla kahdessa päiväkotiryhmässä yhteensä 12
päivän ajan. Aineistoa keräsin oman tutkimukseni lisäksi Naisasialiitto Unionin
Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa – tasa-arvoinen kohtaaminen
päiväkodissa -hankkeeseen. Kuvaamastani materiaalista analysoin tilanteita, joissa
sukupuoli tuotti eroja lasten kohteluun. Videotallenteiden lisäksi olen tutkinut erilaisia
varhaiskasvatusta ohjaavia dokumentteja ja niiden suhdetta sukupuolten tasa-arvoon.
Tutkimuksessani totean päiväkodin arjen olevan sukupuolittunutta päinvastaisista
tavoitteista huolimatta. Kasvattajat kannustavat lapsia stereotyyppisiin
sukupuolirooleihin muun muassa tilan, leikin ohjaamisen ja roolitusten avulla.
Sukupuolten rajoja vartioidaan, eikä niiden ylityksiä sallita lapsille. Sukupuolittavia
toimintatapoja voi olla vaikea havaita omassa toiminnassa ja haasteita sille luovat myös
päiväkotien kapenevat resurssit. Sukupuolitietoisen kasvatuksen integroiminen osaksi
varhaiskasvattajien koulutusta ja päiväkotien arkea näyttäytyy kuitenkin tutkimukseni
valossa erittäin tärkeänä, sillä stereotyyppisiä sukupuolirooleja noudatteleva kasvatus
lisää sukupuolten epätasa-arvoa, kiusaamista sekä koulutus- ja työalojen segregaatiota.