Vakavaraisuussäännösten vaikutus eläkekassan sijoitussalkun tehokkuuteen
Roikonen, Kenneth (2014-05-14)
Vakavaraisuussäännösten vaikutus eläkekassan sijoitussalkun tehokkuuteen
(14.05.2014)
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014061729293
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014061729293
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Suomessa toimivien, lakisääteistä työeläketurvaa tarjoavien eläkekassojen vakavaraisuussäännöksiä on uudistettu useamman kerran 2000-luvulla. Uudistusten tarkoituksena on ollut hillitä eläkekassojen sijoitustoimintaan kohdistuvia likviditeetti-, valuutta-, keskittymä-, luotto- ja vastapuoliriskejä asettamalla sijoitusomaisuuteen kohdistuvia allokaatiorajoituksia. Tutkielman tavoitteena on ollut selvittää, aiheuttavatko vakavaraisuussäännökset ja erityisesti allokaatiorajoitukset tehottomuutta eläkekassan sijoitussalkkuun.
Tutkielman lähtökohtana on ollut verrata voimassa olevilla vakavaraisuussäännöksillä muodostettua tehokasta rintamaa vakavaraisuussäännöksiä mukauttamalla muodostettuihin rintamiin. Eri skenaarioilla muodostetuilla rintamalla on pyritty tunnistamaan tehottomuutta aiheuttavia tekijöitä ja tehottomuuden määrää. Tutkimustulosten perusteella tehottomuutta aiheuttavat sekä sijoitustoiminnan allokaatiorajoitukset että lainsäädännössä annetut tuotto- ja keskihajontaparametrit.
Saavutettuja tutkimustuloksia on sovellettu suomalaisen eläkekassan sijoitussalkkuun. Salkkuanalyysin perusteella on pystytty vahvistamaan empiriaosuudessa havaitut, tehottomuutta aiheuttavat tekijät. Sijoitustoiminnan allokaatiorajoitukset sekä aiheuttavat tuottopotentiaalin menetystä että pakottavat eläkekassan tuotontavoittelussa suurempaan riskinottoon kuin mitä rajoituksista vapaassa sijoitustoiminnassa olisi tarvetta. Lainsäädännössä annettujen parametrien on myös havaittu poikkeavan tutkielmaan kerätyn aineiston historiallisista arvoista. Tutkielmassa on pystytty osoittamaan, että lähtöparametreilla on suurempi merkitys eläkekassan sijoitussalkun riskisyyteen kuin tuotto-odotuksiin.
Tutkielman perusteella voidaan kyseenalaistaa nykyisten vakavaraisuussäännösten soveltuvuus vallitsevaan markkinatilanteeseen. Sijoitustoiminnan allokaatiorajoituksia tulisi tarkistaa siten, että sijoitusmahdollisuutta erityisesti historiallisesti tehokkaiksi todettuihin omaisuusluokkiin ei rajoiteta tai rajoitusten enimmäismääriä korotettaisiin. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota myös lainsäädännössä annettujen sijoitusryhmien tuotto- ja keskihajontaparametrien oikeellisuuteen ja niiden päivityssykliin.
Tutkielman lähtökohtana on ollut verrata voimassa olevilla vakavaraisuussäännöksillä muodostettua tehokasta rintamaa vakavaraisuussäännöksiä mukauttamalla muodostettuihin rintamiin. Eri skenaarioilla muodostetuilla rintamalla on pyritty tunnistamaan tehottomuutta aiheuttavia tekijöitä ja tehottomuuden määrää. Tutkimustulosten perusteella tehottomuutta aiheuttavat sekä sijoitustoiminnan allokaatiorajoitukset että lainsäädännössä annetut tuotto- ja keskihajontaparametrit.
Saavutettuja tutkimustuloksia on sovellettu suomalaisen eläkekassan sijoitussalkkuun. Salkkuanalyysin perusteella on pystytty vahvistamaan empiriaosuudessa havaitut, tehottomuutta aiheuttavat tekijät. Sijoitustoiminnan allokaatiorajoitukset sekä aiheuttavat tuottopotentiaalin menetystä että pakottavat eläkekassan tuotontavoittelussa suurempaan riskinottoon kuin mitä rajoituksista vapaassa sijoitustoiminnassa olisi tarvetta. Lainsäädännössä annettujen parametrien on myös havaittu poikkeavan tutkielmaan kerätyn aineiston historiallisista arvoista. Tutkielmassa on pystytty osoittamaan, että lähtöparametreilla on suurempi merkitys eläkekassan sijoitussalkun riskisyyteen kuin tuotto-odotuksiin.
Tutkielman perusteella voidaan kyseenalaistaa nykyisten vakavaraisuussäännösten soveltuvuus vallitsevaan markkinatilanteeseen. Sijoitustoiminnan allokaatiorajoituksia tulisi tarkistaa siten, että sijoitusmahdollisuutta erityisesti historiallisesti tehokkaiksi todettuihin omaisuusluokkiin ei rajoiteta tai rajoitusten enimmäismääriä korotettaisiin. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota myös lainsäädännössä annettujen sijoitusryhmien tuotto- ja keskihajontaparametrien oikeellisuuteen ja niiden päivityssykliin.