Nuorten yksin asuvien ja lapsettomien pariskuntien asumistuki Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa
893.64 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset452
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on nuorten yksin asuvien ja lapsettomien
pariskuntien asumistuki Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Tutkimuksessa tarkastellaan
makrotasolla systemaattisesti tämän hetken asumistukijärjestelmän eroja nuorten
näkökulmasta Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Kiinnostuksen kohteena ovat myös erot
mikrotasolla. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia eroja asumistuessa on viidessä eri
kotitaloudessa ja millainen vaikutus tulotasolla, kotitalouden rakenteella sekä työllisyys tai opiskelustatuksella on asumistukeen. Lisäksi ollaan kiinnostuneita siitä, millainen
vaikutus asumistuella on kotitalouksien tulotasoon erilaisissa tilanteissa.
Tutkimus on luonteeltaan monimenetelmällinen. Makrotason tarkastelussa käytetään
maat rinnakkain asettavaa ja maiden välisiä eroja havainnoivaa vertailevaa analyysiä.
Makrotason analyysin aineistona toimii kunkin maan asumistukilaki. Mikrotason
analyysissä käytetään malliperhemetodia, jossa aineistona on tutkijan määrittelemät
hypoteettiset kotitaloudet.
Tutkielmassa havaittiin, että kolmen tarkasteltavan maan välillä on merkittäviä eroja
asumistuessa niin makro- kuin mikrotasonkin tarkastelussa. Asumistuen taso,
määräytymisperusteet ja tukeen vaikuttavat tekijät vaihtelevat huomattavasti maiden
välillä. Suomen asumistukea luonnehtii maltillinen tarveharkintaisuus ja korkea tuen
enimmäistaso, Ruotsin tukea korkea tarveharkintaisuus ja matala tuen enimmäistaso ja
Tanskan mallia matala tarveharkintaisuus ja matala tuen enimmäistaso.
Merkittävimmät erot maiden välillä mikrotason tarkastelussa ovat asumistuen tasossa
sekä kotitalouden rakenteessa ja tulojen vaikutuksessa asumistukeen. Ruotsin ja Tanskan
asumistuen taso on sekä yksin asuvilla että pariskunnilla sama. Suomessa pariskunnat
saavat puolestaan yksin asuvia korkeampaa enimmäisasumistukea. Suomessa ja
Ruotsissa asumistuen laskennassa huomioitavat pariskuntien yhteenlasketut tulot voivat
olla yksin asuvia korkeammat. Tanskassa puolestaan asumistuen laskennassa
hyväksyttävä tulotaso on sama niin pariskunnilla kuin yksinasuvillakin. Kaikissa
kolmessa maassa kuitenkin sekä asumistuen taso että asumistuen laskennassa
hyväksyttävät enimmäistulot ovat henkilöä kohden laskettuina pariskunnilla
merkittävästi yksin asuvia pienemmät. Tutkimuksen tulokset osoittavatkin, että kaikkien
kolmen maan asumistuki suosii yksin asuvia.