Digitalisaatiosta : Lasten teknologiavalmiuksien sosiaalisia taustavaikuttajia
483.34 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset251
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Digitalisaation saapuminen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen on tuonut mukanaan
lukemattomia uusia tapoja opettaa ja oppia. Kuitenkin yhteiskunnan digitalisaatio ei tapahdu tyhjiössä
vaan se heijastaa olemassa olevan yhteiskunnan rakenteita ja suhteita. Digitaidot ovat nykyään
kansalaistaitoja ja digitaalinen inkluusio olennaista voidakseen olla yhteiskunnan jäsen.
Sosioekonominen asema ja siihen läheisesti liittyvät käsitteet sosiaalinen pääoma ja sosiaalinen
inkluusio ovat kukin laajoja käsitteitä. Ne myös usein kuvaavat samoja ilmiöitä eri näkökulmista ja
tarkastelevat niitä erilaisten mekanismien kautta. Sosioekonominen asema erityisesti voi toimia
indikaattorina sille, kuinka laajalti teknologia voi kuulua lapsen elämään. Sosiaalinen inkluusio on
käsite, jota pidetään syrjäytymisen vastakohtana. Digitaalinen inkluusio jatkaa tätä käsitettä tuoden sen
digitaaliseen maailmaan. Koska sosioekonomisesti parempi asema korreloi paremman sosiaalisen
inkluusion kanssa, on relevanttia tarkastella myös sosioekonomisen aseman yhteyttä digitaaliseen
inkluusioon.
Tutkielmassa tarkastellaan ruokakunnan sosioekonomisen aseman vaikutuksia ruokakunnan lasten
valmiuksiin oppia digitaitoja. Digitaalisia taitoja tarkastellaan sosioekonomisen aseman, sosiaalisen
pääoman, sosiaalisen ja digitaalisen inkluusion sekä Bronfenbrennerin systeemiajattelun kautta.
Tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen ja lajiltaan systemaattinen kirjallisuuskatsaus.
Analyysimuotona käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analysoitava aineisto käsittää 13
vertaisarvioitua artikkelia. Analyysilla haetaan vastauksia kahteen tutkimuskysymykseen. Aineistosta
pyritään selvittämään, onko ruokakunnan sosioekonomisella taustalla vaikutusta lapsen kykyyn oppia
digitaitoja ja jos on, mitä selittäviä tekijöitä sille voi löytää. Analyysi suoritetaan aineiston ehdoilla
klusteroiden. Lopullinen klusterointi sovitetaan aiempaan teoreettiseen viitekehykseen.
Sisällönanalyysin tulokset jakavat aineistosta löytyneet olennaiset asiat kuuteen alaluokkaan.
Aineistosta nousevien teemojen laajuus ylittää tämän kandidaatintyön tarkastelukulman, mutta
erityisesti yhteiskunnan rakenteiden vaikuttavat tekijät, kuten sosioekonomisen aseman vaikutus
kasvatuskäytäntöihin ja omana luokkanaan lapsen teknologian käytön laatu – onko käyttö aktiivista
vai passiivista – nousevat selittäviksi tekijöiksi. Lapsen teknologian käytön laatu on yhteydessä
ruokakunnan sosioekonomiseen asemaan. Tätä sosioekonomista asemaa ja sen muodostumista
ennakoivat yhteiskunnan eriarvoistavat tekijät.
Pohdintaosiossa arvioidaan tarvetta jatkotutkimukselle, tarvittaville toimenpiteille
varhaiskasvatuksessa ja päiväkodin henkilöstön lisäkoulutuksen tarvetta. Mahdolliset
jatkotoimenpiteet päiväkodin arjessa on tärkeää ulottaa koskemaan koko ikäluokkaa, sillä ne
hyödyttävät kaikkia.