Hyvä juuri näiden aakkosten takia : ADHD ja työelämä
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset886
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin, millä tavalla ADHD oli vaikuttanut työelämässä
sijoittumiseen. Työssä käsiteltiin ADHD-aikuisen haasteita sekä niitä ratkaisuja ja keinoja, joita oli
käytetty ADHD-aikuisen työelämässä toimimisen tukemiseen. Sen jälkeen kartoitettiin ADHDaikuisen vahvuuksia omassa työssään. Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselytutkimuksena, jonka
ADHD-liitto ja Turun seudun autismi- ja ADHD-yhdistys Aisti ry julkaisivat omilla Facebooksivuillaan 18.2.2021. Kyselylomakkeessa oli pääosin strukturoituja Likert-asteikollisia kysymyksiä.
Tutkimuksen tuloksia analysoitiin kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin menetelmin.
Tämän kyselyn perusteella voitiin todeta ADHD:n erityispiirteistä tarkkaamattomuuden vaikeuttaneen
työelämässä toimimista eniten. Seuraavaksi merkityksellisempänä vaikeutena vastausten perusteella
koettiin motivoitumisvaikeus. ADHD-piirteiden vaikutukset näkyivät työhakuprosessissa, erityisesti
epäröintinä työpaikan hakemisvaiheessa. Aikaisempien tutkimusten tavoin tässä tutkimuksessa
diagnoosilla nähtiin olevan sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Haasteiden kuormittavuudesta
kysyttäessä kuormittavimmaksi koettiin työhön keskittymistä häiritsevät tekijät. Seuraavaksi
kuormittavimpana vastaajat kokivat kiireen. Psyykkinen kuormitus näkyi siinä, että vaativuus itseä
kohtaan väsytti henkisesti nopeammin työelämässä. Riittämätön tuki aiheutti tunteen siitä, että kukaan
ei ymmärrä ADHD:n mukanaan tuomia haasteita. ADHD:n erityispiirteet nähtiin sekä
mahdollisuutena että esteenä potentiaalin hyödyntämiseen. Työyhteisön sosiaalisella tuella havaittiin
olevan monia yhteyksiä haasteiden kuormittavuuden kokemiseen.
Muistin tukikeinoina käytettiin eniten erilaisia yksilöllisiä konkreettisia keinoja, kollektiivisia muiden
työkavereiden muistutuksia sekä visuaalisia muistivihjeitä työtehtävistä selviytymiseen. Yleisimmiksi
keinoiksi aktivoida kehoa ja ylläpitää vireystilaa nousivat tässä tutkimuksessa jaloittelu ja venyttely.
Tutkimuksessa tuli esille mahdollisuutena selkeyttää työskentelyä työtehtävien ennakoiminen tai
pilkkominen sekä aikatauluttaminen ja itse laaditut ohjeet. Tämän tutkimuksen vastaajien mielestä
ADHD-aikuisen erityispiirteiden huomioiminen perehdytyksessä oli tarpeellista. Suuri osa tähän
kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan kokenut saavansa työnohjausta tai jatkuvaa tukea työhönsä.
Vastaajien mielestä työyhteisön tuki ja arvostus vahvisti omaan osaamiseen luottamista. Itsensä
näkeminen sinnikkäänä koettiin vahvuuksista suurimmaksi. Idearikkaus omaan osaamiseen
luottaminen, itsetuntemus ja innostuneisuus työtehtävistä nähtiin myös vahvuuksina. Kyky ajatella
laajoin kokonaisuuksin, dynaamisuuden hyödyntäminen ja innostuneisuuden tartuttaminen
työkavereihin olivat seuraavaksi yleisimmin mainittuja vahvuuksia. Kaikilla tässä tutkimuksessa
mainituilla työyhteisön sosiaalisen tuen eri muodoilla oli tämän tutkimuksen perusteella yhteyttä
potentiaalin hyödyntämiseen.
Tutkimuksen tulokset haastavat pohtimaan ADHD-aikuisen vahvuuksien ja potentiaalin
hyödyntämistä nykyistä paremmin työelämässä. Tutkimuksen tulosten perusteella jatkossa olisi myös
hyvä selvittää työnantajien näkemyksiä ADHD:n erityispiirteiden, vahvuuksien ja potentiaalin
hyödyntämisen mahdollisuuksista nykyistä paljon monipuolisemmin ja tavoitteellisemmin sekä
työelämän arvojen ja tavoitteiden merkitystä erilaisuuden hyväksymiseen ja tasa-arvon toteuttamiseen.
Työntekijät tarvitsevat erilaisia tukikeinoja selvitäkseen työelämän haasteista ja kuormitustekijöistä.
Tämän vuoksi tutkimuksen aihe on valtakunnallisesti tärkeä ja ajankohtainen.