Opetuksellisen, viihteellisen ja väkivaltaisen mediasisällön käyttö 7-13-vuotiailla
961.78 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset365
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Suomalaiset mediatutkimukset tutkimukset pyrkivät laajaan yleiskatsaukseen lasten mediankäytöstä.
Tästä syystä ne eivät kykene syvälliseen analyysiin lasten mediankäytöstä. Tämän pro gradu -
tutkielman tarkoituksena on paikata tätä puutetta ja tarjota yksi näkökulma lasten mediankäytön
tarkasteluun.
Tutkimuksessa tutkittiin 7–13-vuotiaiden lasten digitaalista mediankäyttöä ja selvitettiin, mihin
laatukategoriaan lapset sijoittavat käyttämäänsä mediasisältöä. Mediasisältö jaettiin kolmeen
laatukategoriaan, jotka ovat opetuksellinen, viihteellinen ja väkivaltainen mediasisältö. Lisäksi
tutkimuksessa selvitettiin merkitsevimpiä eroja mediasisällön käytössä tyttöjen ja poikien välillä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Tutkimukseen osallistui 67 vastaajaa,
jotka olivat iältään 7–13-vuotiaita. Osallistujat olivat kotoisin Keski-Suomesta, Uudeltamaalta ja
Varsinais-Suomesta. Aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-lomakkeella joulukuusta 2021 alkaen
helmikuuhun 2022. Aineisto analysoitiin tilastollisella analyysilla, jossa tarkasteltiin mediasisällön
käytön jakautumista kategorioittain ja sukupuolen mukaan.
Tulokset osoittivat, että ajallisesti viihteellistä mediasisältöä käytettiin eniten. Oppimiseen käytettiin
useimmin YouTubea, Googlea tai muuta hakupalvelua sekä Wikipediaa. Viihteellisen mediasisällön
näkökulmasta suosituimpia sovelluksia ja sisältöjä olivat YouTube, kännykkäpelit, elokuvat, musiikki
ja konsolipelit. Väkivaltaista mediasisältöä käsittelevään kysymykseen jätti vastaamatta 20
osallistujaa. Väkivaltaa havaittiin useimmin elokuvissa, YouTubessa, sarjoissa ja konsolipeleissä.
Merkitsevimmät erot tyttöjen ja poikien välillä havaittiin väkivaltaisen mediasisällön käytössä. Pojat
altistuivat ajallisesti tyttöjä enemmän väkivaltaiselle mediasisällölle ja he havaitsivat YouTubessa
enemmän väkivaltaa. Lisäksi pojat käyttivät tyttöjä enemmän YouTubea ja Wikipediaa oppimiseen.
Tytöt kuuntelivat musiikkia poikia enemmän. Tyttöjen ja poikien väliset erot olivat tilastollisesti
merkitseviä.
Väkivalta saattaa hämmentää lapsia ja väkivalta käsitteenä saattaa olla heille epäselvä. Siksi 7–13-
vuotiaiden kanssa tulisi käsitellä väkivaltaa käsitteenä ja sen ilmenemismuotoja eri mediasisällöissä.
Jos lapset eivät opi tunnistamaan väkivaltaa, he saattavat alkaa pitää sitä hyväksyttävänä tapana
ratkaista konflikteja. Vastaisuudessa tulisi tutkia, millaisia käsityksiä lapset liittävät väkivaltaan ja
väkivaltaiseen mediasisältöön.
Mediasisällön laatukategoriat kaipaavat päivittämistä, jotta niiden avulla olisi mahdollista kuvata
mediankäytön moniulotteisuutta, kuten vuorovaikutusta. Lapsia tulisi tutkia median aktiivisina
käyttäjinä eikä vain mediasisällölle altistuvina yksilöinä.