Referatiivirakenteet ja että-lauseet objektina kolmessa tietokirjassa
606.56 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset968
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -tutkielmassani objektin asemassa olevien referatiivirakenteiden ja että-lauseiden esiintymistä kolmessa tietokirjassa. Tutkielmani kuuluu syntaksin tutkimuksen alaan. Aineiston analyysi keskittyy referatiivirakenteiden ja että-lauseiden esiintymisfrekvensseihin, passiivin ja aktiivin käytön määrälliseen suhteeseen, saman virkkeen sisällä olevien referatiivirakenteiden ja että-lauseiden syntaktisiin suhteisiin sekä rakenteiden yhteydessä käytettäviin transitiiviverbeihin ja niiden esiintymisfrekvensseihin. Että-lauseiden yhteydessä tarkastelen myös tukipronominin esiintymistä sekä upotetun sivulauseen käyttöä että-lauseen keskellä. Vertailen referatiivirakenteiden ja että-lauseiden esiintymistä sekä kunkin teoksen sisällä että eri teosten välillä. Tutkimukseni on pääosin kvantitatiivinen, koska referatiivirakenteiden ja että-lauseiden sekä niiden yhteydessä olevien verbien esiintymisfrekvenssit ovat tutkimuksessa keskeisessä osassa.
Tutkimusaineistoni muodostuu kolmesta vuosina 2008–2017 julkaistusta tietokirjasta. Tietokirjat ovat Liisa Keltikangas-Järvisen ”Temperamentti, stressi ja elämänhallinta”, Marko Leppäsen ja Adela Pajusen ”Terveysmetsä – Tunnista ja koe elvyttävä luonto” sekä Pekka Matilaisen ”Muutoksen tekijät – Renessanssin synty ja perintö”. Kukin tietokirjoista edustaa eri tieteenalaa mutta samaa tekstilajia, tietokirjallisuutta.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että objektina toimivia referatiivirakenteita on aineistossa huomattavasti vähemmän kuin objektina toimivia että-lauseita. Tietokirjojen välillä on eroja siinä, ovatko referatiivirakenteiden ja että-lauseiden keskinäiset esiintymisfrekvenssit kaukana toisistaan vai lähellä toisiaan. Passiivimuotoisia rakenteita on aineistossa merkittävästi vähemmän kuin aktiivimuotoisia. Monipolvisia, useita referatiivirakenteita ja että-lauseita sisältäviä virkkeitä esiintyy aineistossa suhteellisen vähän. Osassa tapauksista samassa virkkeessä olevat referatiivirakenne ja että-lause tai kaksi että-lausetta ovat keskenään alistussuhteessa ja osassa taas eivät.
Tutkimuksessa saatiin selville, että aineiston referatiivirakenteiden ja että-lauseiden hallitsevissa lauseissa esiintyy useisiin eri semanttisiin alaryhmiin kuuluvia verbejä. Verbien esiintymisfrekvenssit eri semanttisissa alaryhmissä poikkeavat toisistaan teosten välillä. Yleisimmin objektina toimivien referatiivirakenteiden ja että-lauseiden yhteydessä on kommunikaatioverbien ja havaintoa tai propositionaalista asennetta ilmaisevien mentaalisten verbien esiintymiä.