Älykkään sopeutumisen soveltaminen Suomessa : Tapaustutkimuksina kolme supistuvaa maaseutumaista kuntaa
1.22 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset554
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Älykäs sopeutuminen on aluesuunnittelumalli, jota alueet voivat hyödyntää reagoidessaan
supistumiseen. Sen avulla ne pystyvät säilymään hyvinä elinpaikkoina väestön vähenemisestä
huolimatta ja välttämään supistumisesta aiheutuvia kielteisiä seurauksia. Yli kaksi kolmasosaa
Manner-Suomen kunnista on menettänyt väestöään 2000-luvulla, mistä huolimatta Suomesta löytyy
vain niukasti esimerkkejä supistuvien alueiden suunnittelusta. Älykäs sopeutuminen on levinnyt
Suomeen 2020-luvun aikana. Se on vielä vakiintumaton suomalaisessa aluepolitiikassa ja -
kehityksessä, jonka vuoksi menetelmän soveltamisesta tarvitaan lisää esimerkkejä.
Tutkielman tavoitteena oli luoda tietoa älykkään sopeutumisen soveltamisesta Suomessa sekä selvittää
siinä käytettävien keinojen toimivuutta tarkasteltavissa kunnissa nyt ja tulevaisuudessa. Tutkielmaan
valikoitui kolme maaseutumaista älykkäästi sopeutuviksi luokiteltua kuntaa. Aineistoina käytettiin
niiden viimeisimpiä kuntastrategioita sekä kuntien työntekijöille tehtyjä puolistrukturoituja
teemahaastatteluita. Aineistot analysoitiin teorialähtöisellä sekä aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tarkasteltavat kunnat harjoittivat useaa eri älykkään sopeutumisen tapaa, joista eniten käytettiin
suomalaisia, yhteistyön ja elämänlaadun parantamisen keinoja. Kunnat toteuttivat älykästä
sopeutumista paikkaperustaisesti, joka on olennaista sen soveltamisessa. Tavat koettiin pääosin
onnistuneiksi, sillä ne toivat kunnille taloudellista hyötyä. Toimivuutta perusteltiin myös erilaisten
mittareiden ja kunnan mahdollistavan toiminnan kautta. Käytetyt keinot vaikuttivat kuntien
taloudelliseen, työlliseen, demografiseen ja elinvoimaiseen puoleen sekä palveluihin joko myönteisesti
tai sitten niillä ei koettu olleen vaikutusta niihin. Kunnilla oli samankaltaisia mahdollistajia ja haasteita
keinojen toteuttamisessa. Kuntien piirteet, kuten sijainti ja ympäristö, toimivat mahdollistajina kun
taas taloudelliset, organisaation sisäiset tai kuntaan vaikuttavat tekijät loivat haasteita. Haasteita
käsiteltiin tapauskohtaisesti. Kunnat tulevat muokkaamaan käyttämiään keinoja kuntakohtaisten
tarpeiden mukaan sekä jatkamaan niiden käyttöä seuraavilla kuntastrategioilla. Muonio ja Merikarvia
kokivat älykkään sopeutumisen tarpeelliseksi kuntien kehittämisessä tulevaisuudessa. Puumala ei
kokenut menetelmää sille soveltuvaksi. Väestöennusteiden sekä Suomen ennustetun aluekehityksen
vuoksi supistuvien kuntien olisi tarpeellista nostaa älykäs sopeutuminen sopeutumisstrategioidensa
keskiöön. Tarkasteltujen kuntien kokemusten perusteella älykäs sopeutuminen voisi olla soveltuva
aluesuunnittelumalli suomalaisille supistuville kunnille.
Smart shrinking is a regional planning model that regions can utilize in response to shrinking. It
enables them to remain good places to live despite population decline and to avoid the negative
consequences of shrinkage. More than two-thirds of municipalities in mainland Finland have lost
population in 2000s, yet examples of planning for shrinking areas are scarce in Finland. Smart
shrinking has arrived in Finland during the 2020s. It is still unestablished in Finnish regional policy
and development, necessitating further examples of its application.
The aim of this study was to generate knowledge on the application of smart shrinking in Finland and
to examine the effectiveness of the methods used in the municipalities under review, both now and in
the future. Three rural municipalities classified as shrinking smart were selected for the study. The
data consisted of their latest municipal strategies and semi-structured thematic interviews conducted
with municipal employees. The data was analysed with theory-based and material-based content
analysis.
The municipalities under review used various methods of smart shrinking, the most frequent being
Finnish, cooperation and improving quality of life. The municipalities implemented smart shrinking in
a place-based manner, which is essential for its application. These methods were generally perceived
as successful, as they provided economic benefits to the municipalities. The effectiveness was also
validated through various indicators and the enabling actions of the municipalities. The used methods
had either a positive impact or no perceived impact on the municipalities’ economic, employment,
demographic, and vitality aspects, as well as on services. The municipalities faced similar enablers and
challenges in implementing the methods. Municipal characteristics, such as location and environment,
acted as enablers, while financial, internal organizational, or external factors affecting municipalities
created challenges. These challenges were dealt with on a case-by-case basis. The municipalities plan
to adapt the used methods according to local needs and continue to use them in their next municipal
strategies. Muonio and Merikarvia considered smart shrinking necessary for municipal development in
the future. Puumala did not find the method suitable for their needs. Due to population forecasts and
the predicted regional development in Finland, it would be necessary for shrinking municipalities to
place smart shrinking at the center of their adaptation strategies. Based on the experiences of the
reviewed municipalities, smart shrinking could be a suitable regional planning model for shrinking
Finnish municipalities.