Ionilähteessä syntyvien ionisuhteiden hyödyntäminen flavonoliglykosidien karakterisoinnissa ja kvantitoinnissa
1.12 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset156
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Flavonolit ovat kasvien erikoistuneita metaboliitteja, joiden on esimerkiksi antioksidanttiaktiivisuutensa vuoksi todettu olevan ihmisen terveydelle hyödyllinen luonnonyhdisteiden ryhmä. Analyysimenetelmistä erityisesti nestekromatografi-massaspektrometriset (LC-MS) menetelmät ovat osoittautuneet tehokkaiksi välineiksi näiden yhdisteiden tutkimisessa. On huomattu, että flavonolit tuottavat massaspektrometrin ionilähteessä fragmentoiduttuaan aglykoni-ioneja sekä aglykoniradikaali-ioneja, kun käytetään negatiivista ionisaatiota. Glykosylaation kohdan ja tyypin on osoitettu vaikuttavan näiden ionien muodostumiseen, mikä viittaa siihen, että aglykoni-ionien ja aglykoniradikaali-ionien välistä suhdetta voitaisiin käyttää työkaluna yhdisteen rakenteen selvittämiseen. Ionilähteen ja ioninohjaimen välisten asetusten, kuten kartiojännitteen vaikutusta näihin ionisuhteisiin ei kuitenkaan ole vielä täysin tutkittu.
Tutkimuksessa selvitettiin yhdisteiden rakenteesta johtuvia syitä aglykoni-ionien ja aglykoniradikaali-ionien muodostumiseen. Haluttiin tutkia kartiojännitteen vaikutusta flavonoliglykosidien ionisuhteisiin kolmoiskvadrupolimassaspektrometrilla, sekä yhdisteen rakenteen vaikutusta siihen, kuinka aglykoni-, aglykoniradikaali-ioni ja hapettunut aglykoni-ioni fragmentoituvat. Työssä pyrittiin selvittämään, miten pitoisuus vaikuttaa aglykoni- ja aglykoniradikaalien väliseen suhteeseen sekä tarkasteltiin laskennallisen mallin avulla sitä, kuinka kasviuutteissa esiintyvien yhdisteiden vasteet vaikuttavat syntyviin ionisuhteisiin.
Tutkimus osoitti, että rakenteen lisäksi kartiojännite vaikuttaa merkittävästi syntyneisiin ionisuhteisiin. Tutkimus antoi lupaavia tuloksia ionisuhteiden hyödyntämisestä kasviuutteiden karakterisointiin yhdisteryhmätasolla. Tutkimustulosten avulla voidaan yhdisteryhmäspesifistä MRM-analytiikkaa hyödyntää kasveissa esiintyvien yhdisteiden rakenteen tutkimiseen.