Hoitotyön koulutuksen valintakokeissa arvioitavien itseohjautuvuusvalmiuksien määrittely
Ladataan...
463.4 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Nopeasti kehittyvän terveydenhuollon asettamat haasteet, tiedon lisääntyminen ja sen käyttöönotto vaativat hoitohenkilöstöltä itseohjautuvuutta. Itseohjautuvuus on määritelty kirjallisuudessa monin eri tavoin. Kirjallisuudessa itseohjautuvuus-käsite liitetään itseohjautuvaan oppimiseen, jonka menetelmiä on käytetty pitkään hoitotyön koulutuksessa. Itseohjautuvaa opiskelijaa kuvataan motivoituneena, tavoitteellisena ja itsenäisenä opiskelijana, joka ottaa vastuun omasta oppimisestaan. Hoitotyön koulutuksen valintakokeiden tulisikin pystyä arvioimaan näitä ominaisuuksia koulutukseen pyrkivältä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata mitä itseohjautuvuus on sekä mitä ja miten itseohjautuvuusvalmiuksia tulisi arvioida hoitotyön koulutukseen pyrkivältä.
Tutkimuksen tutkimusasetelma oli kuvaileva, jonka aineisto kerättiin fokusryhmähaastatteluilla keväällä 2019. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat hoitotyön opettajat (n=9), opiskelijavastaavat (n=3) ja hoitotyön opiskelijat (n=4). Haastatteluista kerätty aineisto litteroitiin ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimusten tulosten perusteella itseohjautuvuus on itsensä johtamista, itsetuntemusta, kykyä oppia ja vuorovaikutustaitoja. Hoitotyön koulutukseen pyrkivien valintakokeessa arvioitavia itseohjautuvuusvalmiuksia ovat itsensä johtamisen taidot, vuorovaikutustaidot ja opiskelutaidot. Näitä valmiuksia voi valintakokeissa arvioida monivalintatehtävien, ennakkomateriaaliin perustuvalla tehtävällä, itsetutkiskeluun liittyvällä tehtävällä, ongelmaratkaisutaitoja vaativan tilanteen ratkaisemisella, haastattelulla, ryhmätyöskentelytilanteella ja toiminnan arvioimisella tilanteen jälkeen.
Itseohjautuvuuden määrittelemistä voidaan pitää vaikeana käsiteen monimerkityksellisyyden vuoksi. Hoitotyön koulutukseen pyrkivien itseohjautuvuuden arviointi valintakokeissa olisi tärkeää hoitotyön vaatimusten kasvaessa. Valintakokeiden tuottama tieto opiskelijasta edesauttaisi koulutuksen vastaamista opiskelijan tarpeisiin. Itseohjautuvuus-käsitteen monimerkityksellisyyden vuoksi myös itseohjautuvuuden arviointi vaatii erilaisia menetelmiä. Erilaisten arviointimenetelmien avulla voidaan arvioida kattavasti koulutukseen pyrkivän itseohjautuvuutta.