Havaintoja eteläsaamen numeraalin akte artikkelimaisesta käytöstä suomen yksi-tarkenteen valossa
332.26 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset147
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tutkin kandidaatintutkielmassani eteläsaamen numeraalin akte 'yksi' käyttöä eteläsaamenkielisissä tarinoissa, keskittyen tapauksiin, joissa sitä käytetään epämääräisen artikkelin tavoin. Akte-sanan artikkelimainen käyttö on mainittu eteläsaamen kieliopin kuvauksissa, mutta aihetta ei ole tutkittu aiemmin systemaattisesti. Tutkielmani tarkoituksena on etsiä ja kuvailla tällaista artikkelimaista käyttöä. Hyödynnän työssäni suomea vertailukohtana aineistoni akte-esiintymien artikkelimaisuuden määrittämisessä. Vertailua suomeen teen erityisesti indefiniittisen yks(i)-tarkenteen osalta, kun suomennan aineistoni eteläsaamenkielisiä lauseita.
Tutkimusmateriaalinani käytän Ignácz Halászin Svéd Lapp Nyelv III (1887) -kokoelman eteläsaamenkielisiä tarinoita. Poimin aineistooni 11 tarinasta yhteensä 80 adnominaalisen akte-sanan sisältävää lausetta, joista esittelen analyysiosiossa 25 kappaletta. Analysoin aineistoni akte-esiintymät funktion ja referenssin osalta, minkä perusteella jaoin ne luokkiin. Varsinaisista artikkelimaisuuksista erilleen laskin numeraalit, ajanilmaukset ja tarkenneyhdistelmät.
Jaoin tutkielmani pääfokuksessa olevat artikkelimaiset esiintymät kahteen ryhmään niiden substantiivin uudelleenmainitsemisen tai -mainitsemattomuuden perusteella. Uudelleenmaininnan saavat substantiivilausekkeet jaottelin vielä kahteen ryhmään tarkoitteen elollisuuden perusteella, ja kertamaininnat jaoin puolestaan referenssiltään spesifisiin ja epäspesifisiin.
Artikkelimaisena akte-sana esiintyi analyysini mukaan yhteensä 63 kertaa ja yksiselitteisenä numeraalina 16 kertaa. Artikkelimaisissa esiintymissä substantiivi sai uudelleenmaininnan 54 tapauksessa ja ilman uudelleenmainintaa jäi yhdeksän akte-sanalla merkittyä substantiivilauseketta. Kolmea ei-spesifisiksi tulkitsemaani akte-esiintymää lukuun ottamatta kaikilla artikkelimaisilla akte-sanoilla merkittiin spesifistä indefiniittisyyttä.
Akte-sanalla merkitään aineistossani sellaisiakin substantiivilausekkeita, jotka eivät voi saada suomessa yks-tarkennetta määritteekseen. Tällaisia ovat muun muassa epäspesifisen referenssin esiintymät sekä luontaisesti erottamattoman omistuksen piiriin kuuluvat tarkoitteet. Lisäksi akte-sanalla merkitään sellaisia substantiiveja, jotka tarkoitteen vähäisen merkityksen takia jäisivät suomessa tavallisesti ilman yks-tarkennetta.
Tutkielmastani selviää, että akte-sana esiintyy aineistossani artikkelimaisessa funktiossa, ja sitä käytetään erityisesti uusien referenttien esittelyyn mutta toisinaan myös kertamainintojen yhteydessä. Suomen yks(i)-tarkenteeseen verrattuna akte-sanaa käytetään artikkelimaisena laajemmin. Akte-sanan artikkelimainen käyttö vaikuttaa tutkimukseni perusteella olevan myös vanhemmassa kielessä esiintyvä piirre.