Muistisairauslääkkeiden sydänvaikutukset – kyselytutkimus muistipotilaita hoitaville lääkäreille
418.74 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää muistisairauslääkkeiden määräämiskäytäntöjä sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat lääkkeen valintaan. Tutkimuksessa keskityttiin lääkkeiden sydänvaikutuksiin. Muistisairauksia hoitavien lääkäreiden käytäntöjä EKG:n tulkinnan suhteen ei ole aiemmin juuri tutkittu, eikä muistisairauslääkityksen aloitukselle vasta-aiheisista EKG-muutoksista ole julkaistu kansainvälistä suositusta.
Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselyllä (liite 1) touko-kesäkuussa 2021. Kyselyllä pyrittiin tavoittamaan erityisesti muistisairauksia hoitavia lääkäreitä. Aineiston analysoinnissa käytettiin JMP Pro 15.2.0, SAS Institute Inc. -ohjelmistoa.
Kyselyyn vastasi 157 lääkäriä, joista 71 % oli geriatrian erikoislääkäreitä. Lähes kaikki vastanneista kokivat EKG-muutosten vaikeuttavan lääkehoitoa. Vasta-aiheena AKE-lääkkeen aloittamiselle sekä annosnostolle pidettiin yleisimmin II-asteen AV-katkosta ja sinusbradykardiaa, mutta vastauksissa oli suurta vaihtelua. Potilaan ikä vaikutti ensisijaisen muistisairauslääkkeen valintaan. Erityispätevyyden omaavat lääkärit aloittivat muistisairauslääkkeitä useammin, mutta he näyttivät pyytävän kontrolli-EKG:n jonkin verran harvemmin kuin muut. Kontrolli-EKG ajoitettiin tyypillisimmin kuukauden päähän lääkealoituksesta, vastanneista 55 % pyysi kontrolli-EKG:n aina ja 40 % joskus.
Lääkärien AKE-lääkkeille vasta-aiheisina pitämissä EKG-muutoksissa oli suurta vaihtelua, mikä tukee ajatusta siitä, että kaivattaisiin yhtenäisempiä ohjeistuksia määräämiskäytännöistä. Muistisairauslääkkeisiin liittyviä EKG-muutoksia ja niiden merkitystä tulisi tutkia.