Lyhytkuitukomposiitti vahvistavana alusrakenteena etualueen yhdistelmämuovikruunuissa
Ladataan...
601.92 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tavoite: Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää erilaisista tavanomaisista
partikkelivahvistetuista yhdistelmämuoveista (PFC, particulate filler composite)
valmistettujen yläetualueen hammaskruunujen kuormankestävyyttä ja lyhytkuitukomposiitista
(SFC, short fiber composite) valmistetun alusrakenteen vaikutusta siihen. Lisäksi tutkittiin
jatketun valokovetuksen vaikutusta kuormankestävyyteen lyhytkuitukomposiittikruunuissa.
Menetelmät: Tutkimusta varten valmistettiin neljä ryhmää (n=20/ryhmä) yläetualueen
hammaskruunuja (d. 21). Kaksi ryhmää valmistettiin perinteisistä suoran tekniikan
yhdistelmämuoveista (G-aenial anterior, Denfil) lyhtykuitukomposiitista valmistetun
alusrakenteen kanssa ja verrokkiryhmät pelkästä perinteisestä yhdistelmämuovista. Yksi
ryhmä valmistettiin epäsuoran tekniikan yhdistelmämuovilla (Gradia Plus)
lyhytkuitualusrakenteen kanssa ja verrokkiryhmä ilman sitä. Lisäksi valmistettiin ryhmä
pelkästä lyhytkuitukomposiitista (everX Flow) joka kovetettiin käsikäyttöisellä
valokovettimella ja verrokkiryhmä kovetettiin lisäksi valokovetusuunissa. Kruunut altistettiin
kasvavalle staattiselle voimalle murtumaan saakka. Murtumistapa tutkittiin visuaalisesti.
Aineisto analysoitiin varianssianalyysillä (p=0.05) ja Tukey’s post-hoc testillä.
Tulokset: Kruunut joilla oli lyhytkuitukomposiitista valmistettu alusrakenne ja perinteisestä
yhdistelmämuovista valmistettu pintarakenne kestivät suurempia voimia kuin pelkästä
tavallisesta yhdistelmämuovista valmistetut kruunut. Erot olivat tilastollisesti merkitseviä vain
suoran tekniikan yhdistelmämuoveissa (G-aenial anterior, Denfil). Pidennetyllä
valokovetuksella ei ollut vaikutusta kuormankestävyyteen pelkästä lyhytkuitukomposiitista
valmistetuissa kruunuissa.
Päätelmät: Lyhytkuitukomposiitin käyttäminen alusrakenteena tavanomaisen
yhdistelmämuovin alla vaikuttaa toimivalta tavalta lisätä rakenteen lujuutta.
Objective: The aim of this study was to investigate the load-bearing capacity of anterior
crowns made of different commercial particulate filler composites (PFCs) and reinforced by
core of short-fiber composite (SFC) (bilayer structure).
Methods: Four-group of composite crowns were fabricated for an upper central incisor
(n=20/group). Two-group were made of chair-side PFC composites (G-aenial anterior, GC,
Japan and Denfil, Vericom, Korea) with or without SFC-core (everX Flow, GC). One group
was made of laboratory PFC composite (Gradia Plus, GC) with or without SFC-core. The last
group was made of plain SFC composite polymerized with hand-light curing unit only or
further polymerized in a light-curing oven. Using a universal-testing device, crown
restorations were statically loaded until they fractured, and failure modes were visually
investigated. Analysis of variance (p=0.05) was used to evaluate the data, followed by
Tukey's post-hoc test.
Results: Bilayer structure crowns with SFC-core and surface PFC gave superior load-bearing
capacity values than those made of monolayer PFC composites. However, the significant
differences (p<0.05) were found in chair-side composite groups. Additional polymerization
has no impact on the load-bearing capacity values of SFC crowns.
Conclusion: Using SFC as core material with PFC veneering composite to strengthen anterior
crown restorations proved to be a promising strategy for further testing.