Sustainability assessment of forest bioeconomy products – a social perspective
Ladataan...
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
During recent decades sustainability reporting has become increasingly common as it provides a
framework for communicating organization’s environmental, economic and social performance.
However, despite the importance of the social dimension, it is noticed to be often
underrepresented in sustainability assessment likely due to the complexity of the issues and the
lack of assessment methods and tools. The performance in social sustainability is not often
measurable in quantitative terms which is why it is not usually as widely covered as the
performance in environmental and economic sustainability.
Also in forest bioeconomy related sustainability assessments, the environmental and economic
aspects frequently outweigh the social dimension. Consequently, this thesis seeks to contribute to
the ongoing discussion on what key social issues should be considered for the development and
production of forest bioeconomy products. In addition, an overview of current social
sustainability assessment methods is provided and the challenges in measuring and valuing social
impacts are investigated. Based on the current assessment frameworks, interviews and prior
literature, a social sustainability assessment framework will be built to assess the social issues
regarding forest bioeconomy products. The research objectives will be studied through a case
company operating in forest industry.
This thesis is conducted as a qualitative interventionist case study that takes a constructive
approach. As typical for case study, multiple data collection methods will be used in this thesis
such as expert interviews, observations and prior literature. Through the selected approaches and
methods, the aim is to gain a deep, broad and comprehensive understanding of the research
subject. Based in the expert interviews, observations and prior literature a social sustainability
assessment framework is constructed. The framework includes the most relevant stakeholders and
social issues regarding the social impact assessment of forest bioeconomy products.
The key takeaways from this thesis are that the issues related to social sustainability are complex
in nature and are not often easy to measure, especially on product level. Usually traditional single
criterion indicators are not easily applicable in a valid manner to these kinds of issues. Another
challenge is that social impacts are not often measured and monitored in a same way as
environmental and economic impacts. However, the fact that the issues are complex and often not
necessarily quantifiable does not justify their ignorance or omission. It is noteworthy that the
increasing societal expectations will increasingly force companies to thoroughly think about the
impacts their operations and products have on the environment and the society. Despite the
challenges, the process of measuring and valuing impacts can be beneficial as the process itself
requires profound investigation and understanding of the impacts. Even though the process would
not result in comprehensive set of metrics, it can help to understand the interrelation or the scale
of the different issues and how they could be addressed. Carrying out even a simple entry-level
assessment is better than not putting any effort to address the potential social issues.
Viime vuosikymmeninä kestävyysraportoinnista on tullut yhä yleisempää, koska se tarjoaa
lähtökohdan viestiä yrityksen ympäristöllisestä ja sosiaalisesta suorituskyvystä. Kestävyyden
sosiaalinen ulottuvuus on usein aliedustettuna kestävyysarvioinneissa, todennäköisesti johtuen
ongelmien luonteesta sekä arviointimenetelmien ja -välineiden puutteesta. Suorituskykyä
sosiaalisessa vastuussa ei useinkaan pystytä mittaamaan määrällisesti, minkä takia sitä ei yleensä
huomioida yhtä laajasti kuin ympäristöllistä tai taloudellista suorituskykyä.
Myös metsäbiotalouteen liittyvissä kestävyysarvioinneissa ympäristöllisten ja taloudellisten
ulottuvuuksien voidaan huomata usein olevan korostuneemmassa asemassa sosiaaliseen
ulottuvuuteen verrattuna. Siksi tämän tutkielman tavoitteena on osallistua keskusteluun siitä,
mitä sosiaalisen kestävyyden asioita tulisi ottaa huomioon metsäbiotaloustuotteiden
kehittämisessä ja tuotannossa. Tämän lisäksi tutkielmassa esitetään yleiskatsaus nykyisistä
menetelmistä, joilla voidaan arvioida sosiaalista kestävyyttä sekä selvitetään sosiaalisten
vaikutusten mittaamiseen ja arviointiin liittyviä haasteita. Olemassa olevien viitekehysten,
haastattelujen ja aikaisemman kirjallisuuden pohjalta rakennetaan sosiaalisen kestävyyden
arviointikehys, joka on tarkoitettu metsäbiotaloustuotteiden sosiaalisen kestävyyden arviontiin.
Tutkielman tavoitteita tutkitaan metsäteollisuudessa toimivan tapausyhtiön kautta.
Tämä tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena interventionistisena tapaustutkimuksena, jossa on
käytetty konstruktiivista tutkimusotetta. Kuten tyypillistä tapaustutkimukselle, tutkielmassa on
käytetty useita tiedonkeruumenetelmiä, kuten asiantuntijahaastatteluja, havaintoja,
dokumentteja sekä aikaisempaa kirjallisuutta. Valituilla lähestymistavoilla ja menetelmillä on
pyritty saavuttamaan syvällinen, laaja ja kokonaisvaltainen käsitys tutkittavasta aiheesta.
Asiantuntijahaastattelujen, havaintojen ja aikaisemman kirjallisuuden perusteella rakennetaan
tuotteiden sosiaalisen kestävyyden arviointiin tarkoitettu viitekehys. Viitekehys sisältää
metsäbiotaloustuotteiden elinkaaren ajalta identifioidut sidosryhmät ja merkittävimmät
sosiaaliset vaikutukset.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät asiat ovat
luonteeltaan monimutkaisia, eikä niitä ole usein helppo mitata etenkään tuotekohtaisesti.
Indikaattorit, joilla mitataan yksittäistä asiaa eivät usein sovellu sosiaaliseen kestävyyteen
liittyvien vaikutusten mittaamiseen. Toinen keskeinen haaste vaikutusten arvioinnissa liittyy
siihen, että sosiaalisia vaikutuksia ei usein mitata ja seurata kuten ympäristölliseen ja
taloudelliseen kestävyyteen liittyviä asioita. Vaikka sosiaaliset vaikutukset ovat monimutkaisia
mitata ja arvioida, niitä ei tulisi jättää huomioimatta tai laiminlyödä. On lisäksi huomattava, että
sidosryhmien kasvavat sosiaaliset odotukset tulevat pakottamaan yrityksiä pohtimaan yhä
perusteellisemmin toimintansa ja tuotteidensa vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan.
Lukuisista haasteista huolimatta sosiaalisten vaikutusten mittaus- ja arviointiprosessi voi
itsessään olla yritykselle hyödyllinen, koska se syventää ymmärrystä vaikutuksista. Vaikka
arviointi ei tuottaisi kattavaa sarjaa mitattuja tuloksia, se voi auttaa ymmärtämään eri ongelmien
keskinäisiä yhteyksiä tai laajuutta sekä miten niitä voitaisiin käsitellä. Jopa yksinkertaisen
aloitustason arvioinnin suorittaminen on parempi kuin se, että potentiaaliset sosiaaliset ongelmat
tai vaikutukset jätetään kokonaan huomioimatta.