Concordance of fathers and mothers in the assessment of their 5-year-old child’s dental fear
Ladataan...
957.65 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
The aim of this study was to evaluate the concordance of parents’ assessments
of the child's dental fear. Cross–sectional secondary analysis used data from the
multidisciplinary FinnBrain Birth Cohort Study. Child dental fear was assessed at age 5
with the Finnish translation of the modifed Children's Fear Survey Schedule Dental
Subscale (CFSS-M) by both fathers (n=588) and mothers (n=1100). Reply alternatives
were from 1=not afraid to 5=very afraid and 6=no experience codes as missing and 1.
514 mother-father pairs were eligible for the analyses. Descriptive statistics, percentage
agreement and Cohen’s Kappa coefcients were used in the analyses. Concordance of
parents’ assessments was poor (Kappa range 0.072–0.258). Majority of parents replied
“no experience” to items related to invasive treatment or being unable to breathe. Thus,
coding of this reply alternative had a signifcant impact on the mean values of child’s
fear. When assessing the fear of a fve-year-old child, it might not be safe to rely only on
one parent’s assessment, and also to consider whether the child has experience with the
question asked.
Lapsen hammaslääkäripelkoa tutkittaessa vanhempi arvioi pelkoa yleensä lapsen
puolesta. Nykypäivänä isät ja äidit osallistuvat usein molemmat aktiivisesti lapsen
hoitoon. Aikaisemmista tutkimuksista selviää, että isien ja äitien vaikutus esimerkiksi
lapsen hammashoitopelon kehittymiseen eroaa toisistaan. Sitä, arvioivatko vanhemmat
lapsen pelkoa samalla tavalla, on kuitenkin tutkittu vain vähän, ja aiheesta tarvitaan
lisätutkimusta.
Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, arvioivatko äidit ja isät lapsen
hammaslääkäripelkoa samalla tavalla. Poikittaistutkimuksen aineistona käytettiin
FinnBrain-kohorttitutkimusta. Lasten hammashoitopelon tasoa arvioitiin CFSS-M lomakkeen (the modified Children’s Fear Survey Schedule Dental Subscale)
suomenkielisellä käännöksellä, jonka täyttivät sekä äidit (n = 1100) että isät (n = 588)
lapsen ollessa viisivuotias. Vanhemmat arvioivat lapsen pelkoa asteikolla yhdestä viiteen
(1 = ei pelkoa, 5 = pelkää hyvin paljon). Lapset, joilla ei ollut kokemusta kysytystä asiasta,
saivat arvon 6. Nämä koodattiin myöhemmin arvolle 1, ja analyysit tehtiin myös
kokonaan ilman näitä vastauksia. Yhteensä 514 äiti-isä-paria valikoitui tutkimukseen.
Analyysiin käytettiin Cohenin kappaa, kuvailevaa tilastoanalyysia ja prosenttiosuuksien
yhteneväisyyttä.
Vanhempien arviot erosivat toisistaan: kappa-arvot olivat 0,072–0,258 välillä ja
prosenttiosuuksien yhteneväisyys oli vaihtelevaa (34,0–79,8 %). Tämä viittaa siihen, että
äidit ja isät arvioivat saman lapsen pelkoa eri tavalla. Suuri osa vanhemmista myös
vastasi, ettei lapsella ole kokemusta asiasta. Näin oli etenkin invasiivisten toimenpiteiden
kohdalla: esimerkiksi poraamista koskevassa kysymyksessä pelkoa arvioi vain 16 äiti-isä
paria. Näiden vastausten koodaus (1 tai puuttuva) vaikutti huomattavasti arvioidun pelon
keskiarvoihin: keskiarvot olivat korkeampia, kun vastaukset koodattiin puuttuviksi. Tämä
olisi hyvä ottaa huomioon myöhemmissä tutkimuksissa. Otoskoko jäi osassa
kysymyksistä myös pieneksi, kun "ei kokemusta" -vastaukset jätettiin pois analyyseistä.
Tutkimustulosten perusteella yhden vanhemman arvio viisivuotiaan lapsen pelosta ei siis
välttämättä ole luotettava.