Kieliorientaatiot ja subjektipositiot maahanmuuttajataustaisiksi kategorisoitujen lasten ja nuorten kanssa työskentelevien sosiaalialan ammattilaisten haastatteluissa
Ladataan...
574.93 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaisia kieliorientaatioita ja subjektipositioita maahanmuuttajataustaisiksi kategorisoitujen lasten ja nuorten kanssa työskentelevien sosiaalialan ammattilaiset rakentavat puhuessaan kielestä. Aineisto koostuu Seinäjoen ammattikorkeakoulussa toteutetun Child-up-hankkeen haastatteluista: mukana on viisi yksilöhaastattelua koulukuraattorien kanssa ja neljä ryhmähaastattelua muiden sosiaalialan ammattilaisten kanssa. Haastateltavia on yhteensä 17. Diskurssianalyysin tukena käytetään määrällisiä korpustyökaluja. Analyysi paljastaa, että koulukuraattorien aineistossa painottuu orientaatioista kieli ongelmana, muilla sosiaalialan ammattilaisilla puolestaan kieli resurssina tai oikeutena. Kuraattorien kieli ongelmana -orientaatiolla on havaittavissa yhteys toiseuttavan he-puheen myötä siihen, että lapset ja nuoret hahmotetaan huolta ja tukea tarvitsevina passiivisina kohteina, kun taas vanhempien toimintaa pidetään puutteellisena tai lasten kehitystä vaarantavana. Muiden sosiaalialan ammattilaisten resurssiorientaatiossa puolestaan painottuu usein suomen kielen oppimisen tärkeys, jolloin ammatillisen me-puheen taustalla saattaa vaikuttaa tehokkuusajattelu kielellisten oikeuksien ja monikielisyyden ihanteen sijaan ja asiakkaiden oma toimijuus nähdään vähäisenä.