Yläkoululaisten lukijuus vanhempien näkökulmasta
Ladataan...
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset2
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämä tutkimus selvitti yläkouluikäisten nuorten lukijuutta sekä sitä tukevia ja heikentäviä tekijöitä
vanhempien näkökulmasta. Tutkimuksessa lukijuuteen sisältyi lukemisen määrä sekä siihen liittyvät
asenteet. Nuorten lukemista on ajankohtaista tutkia, sillä PISA-tulosten mukaan lukutaito on laskussa,
ja muihin maihin verrattuna suomalaisnuorten lukutaito on laskenut keskimääräistä enemmän.
Lukutaitoa tarvitaan, sillä se on edellytys yhteiskunnassa pärjäämiselle, ja lukemisella on tutkittu
olevan lukuisasti hyötyjä sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Aihetta tutkittiin vanhempien
näkökulmasta, sillä heillä on tarjota arvokasta läheltä nähtyä tietoa lapsensa lukijuuden kehittymisestä
jopa varhaisista vuosista yläkouluikään asti.
Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena osana Lukeva Salo –hanketta. Pääaineisto
koostui kyselyn nuorten lukijuutta selvittävästä avoimesta kysymyksestä, johon kertyi 70
yläkouluikäisen nuoren vanhemman vastausta. Aineistoa analysoitiin sekä laadullisesti että
määrällisesti. Määrällisellä aineistolla tutkittiin nuorten lukuaktiivisuutta sekä siihen yhteydessä olevia
taustamuuttujia.
Nuoret jakaantuivat tutkimustulosten mukaan melko tasaisesti kolmeen lukijatyyppiin: aktiivisiin
lukijoihin, silloin tällöin lukeviin ja epäaktiivisiin lukijoihin. Nuoren sukupuolella ja vanhempien
koulutustaustalla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä lukijatyyppiin. Kuitenkin epäaktiivisten
lukijoiden joukossa pojat olivat selkeästi enemmän edustettuna. Vastauksista ilmeni useilla nuorilla,
etenkin pojilla, olevan negatiivinen asenne lukemista kohtaan. Vanhemmat toivat usein esiin
muutoksen nuoren lukemisessa, monessa tapauksessa negatiiviseen suuntaan. Vapaa-ajan lukemista
tukevista teemoista suurimmat olivat vanhempien tuki, lapselle lukeminen sekä koulu.
Hankaloittavista tekijöistä merkittävimmäksi osoittautui kiinnostuksen puute. Muita eniten mainittuja
hankaloittavia tekijöitä olivat sosiaalinen media ja koulu.
Yhteenvetona voidaan todeta, että nuorten lukijuus on vaihtelevaa ja eri tekijöiden yhteys siihen on
yksilöllistä. Jotta lukutaidon suunta saataisiin käännettyä, on nuoret innostettava lukemaan.
Lukuharrastuksen muodostumiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan tukea sekä nuorille että heidän
vanhemmilleen.
Avainsanat: lukijuus, yläkoululaiset, lukeminen, lukuharrastus, lukumotivaatio, lukija, lukemaan
innostaminen, vanhemmat