Työ arjessa : Työn kokemus suomalaisten arkielämässä 2000-luvulla
Annales Universitatis Turkuensis C 427|Turun yliopisto
Monografiaväitöskirja
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Työelämän muutos on ollut näkyvästi esillä julkisessa ja tieteellisessä keskustelussa viimeiset kaksi–kolme vuosikymmentä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan 2000-luvun työelämää suomalaisten omien arkielämäkuvausten kautta. Tutkimusaineistona on otos Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistoon arkistoituja Suomalaisen päivä 2.2.2009 -kirjoituskilpailussa kerättyjä päiväkirjakirjoituksia. Tutkimusaineistoon on valittu ne arkistoaineistokorpuksen 718 päiväkirjaa, joiden kirjoittajat olivat kirjoituspäivänä 2.2.2009 18–68-vuotiaita työssä olevia suomalaisia ja joista oli saatavissa taustatietoina sukupuoli, syntymäaika, koulutus ja ammatti. Tutkimusmenetelmänä käytetään päiväkirjatutkimusta ja laajemmin narratiivista ja elämäkerrallista tutkimusta. Tutkimusaineistoa tarkastellaan myös elämäkerralliseen tutkimusperinteeseen liittyvien arkielämän, elämänkulun ja sukupolven käsitteiden kautta. Kvalitatiivista tutkimusaineistoa taustoitetaan suomalaista työelämää ja suomalaisten työ- ja elämanarvoja koskevien kyselytutkimusten kvantitatiivisilla tutkimustuloksilla.
Työtä, työarvoja ja työelämäkokemuksia tarkastellaan tutkimusaineiston päiväkirjojen kirjoittajien itsensä esille noutamien teemojen pohjalta. Näistä teemoista erotettavissa kolme tasoa: (1) elämänalue, (2) arvomaailma ja (3) yhteiskunnallinen konteksti. Elämänalueena työ näyttäytyy arjen rutiinina, työn ja yksityiselämän rajanvetona, sosiaalisena yhteisönä ja ansio- ja kotityön yhteensovittamisena. Arvoarvostelmissa työ näyttäytyy väline- ja itseisarvona, identiteettinä ja moraalina, kunniana. Työn yhteiskunnallinen konteksti ilmenee sekä kirjoitusajankohdan todellisuuden että kirjoittajien tulevaisuudenodotusten kuvauksissa. Päiväkirjojen yhteiskuntakuvauksia hallitsee vuosien 2008–2009 globaali talouskriisi ja sen aiheuttama joukkotyöttömyys, jota kirjoittajat vertaavat 1990-luvun lamakokemuksiin.
Tutkimusaineiston arkielämäkuvausten perusteella työn merkitys näyttää rakentuvan ennen kaikkea suhteessa kotiin ja perheeseen, jotka näyttäytyvät suomalaisten hallitsevina elämänalueina. Päiväkirjojen työelämäkuvauksissa työyhteisön sosiaalinen merkitys painottuu voimakkaasti, mutta työn keskeisimmäksi arvoiksi nousevat työn merkitys arkielämän rutiinien ja elämänjärjestyksen perustana ja ennen kaikkea työnteon itseisarvo, työtekijyys ja työnteko kunnia-asiana. Tutkimusaineiston päiväkirjoissa 2000-luvun suomalainen arki- ja työelämä näyttäytyy varsin vakaana ja traditionaalisena. Sekä kirjoitusajankohdan että tulevaisuuden työtulkinnoissa keskeiseksi nousee kuitenkin sekä kollektiivisen kansallisen kokemuksen että kirjoittajan omakohtaisen kokemuksen tasolla epävarmuuden kokemus. 2000-luvun päiväkirjojen ajan henkenä on koettu epävarmuus, joka ylittää omakohtaisen reaalisen työmarkkinaepävarmuuden ja laajenee kollektiivisesti omaksutuksi ja koetuksi mentaaliseksi epävarmuudeksi.
Everyday Work: The work experience in the Finnish everyday life in the 2000's
The changing working life has been a common subject on public and scientific discussion during the last two–three decades. In this study, the Finnish working life of the 2000's is examined through the narratives, which Finnish people have written about their everyday life and working life. The research material is sifted out of diaries that have been collected by the Finnish Literature Society on its writing competition Suomalaisen päivä (“A Finn’s Day”) on the 2nd of February, 2009. The research material consists of the 718 diaries of the writers, who were 18–68 years old on the writing day, February the 2nd, 2009, and whose gender, age, education, and profession were available as background information. The research method used is diary research that is a part of narrative and biographic research tradition. The research material is also reviewed through concepts related to the biographic research tradition: everyday life, life course and generation. The quantitative survey research results concerning the Finnish working life and the Finnish people’s work values and life values act as a background for the qualitative research of this study.
Work, work values, and working life experiences are explored based on the themes fetched by the writers themselves. Of these themes three levels can be distinguished: work (1) as a life area, (2) as a set of values, and (3) in the societal context. As a life area, work appears as a routine of everyday life, as a work–life (im)balance, as a social community, and as balancing between paid work and housework. Based on the value judgments, the work seems to be both an instrumental value and a value of its own, an identity, and morale, an honour. The societal context of the work shows in the descriptions of the reality of the writing time and in the prospects of the writers. The descriptions of the society are branded by the global economic crisis in 2008–2009 with its mass unemployment, which the writers connect with their experiences of the depression of the 1990's.
On the basis of the everyday life narratives of the research material, the significance of work seems to be based above all in relation to the home and the family, that show themselves as the central life areas of the Finnish peopele. In the working life narratives of the diaries the social significance of the work community is strongly emphasised, but to the most central values of work rise the significance of work as the foundation of everyday life and life order, and above all, the absolute value of work itself, the honour of working. On the diaries of the research material the Finnish everyday life and working life of the 2000's appears quite steady and traditional. However, the writers' interpretations of present and future working life are characterised by the experience of uncertainty both on the personal and on the collective national level. The Zeitgeist of the narratives of the 2000’s is the experienced uncertainty, which exceeds the actual personal employment uncertainty and grows into a collectively adopted and experienced mental uncertainty.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Sarja
Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita|427
Saavutettavuusominaisuudet
Ei tietoa saavutettavuudesta