Invenitive-locational constructions in Finnish: A mixed methods approach
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Eri kielissä on erilaisia tapoja ilmaista, missä asiat sijaitsevat. Nämä erilaiset kieliopilliset strategiat riippuvat esimerkiksi siitä, puhummeko kivistä, puista, eläimistä vai ihmisistä, ovatko ne konkreettisessa tai abstraktissa paikassa, mutta myös siitä, seisovatko, nukkuvatko vai ovatko ne vain tietyssä paikassa olemassa. Voimme myös ilmaista, tiedämmekö jotain enemmän paikasta vai paikassa olevasta asiasta. Esimerkiksi suomen kielellä on mahdollista sanoa, että sieni on metsässä. Tällaista lausetyyppiä käytetään, kun tiedämme jo jotain tietystä sienestä, mutta emme paljoakaan paikasta, jossa sieni sijaitsee. Lause antaa siis tietoa paikasta ja lausetyyppiä kutsutaan lokatiiviseksi konstruktioksi. Voidaan myös sanoa, että metsässä on sieni. Tällä lausetyypillä sanotaan toisaalta jotain siitä, mitä metsä sisältää: sieni. Sieni on tässä lauseessa epämääräinen, mutta metsä on tietty metsä. Tällaista konstruktiota kutsutaan eksistentiaaliseksi konstruktioksi. Sekä lokatiivisissa että eksistentiaalisissa konstruktioissa on mahdollista käyttää erilaisia verbejä sienen ja metsän välisen spatiaalisen suhteen ilmaisemiseksi. Esimerkiksi voidaan sanoa, että metsästä löytyy sieniä myös tarkoittamatta, että joku olisi välttämättä etsimässä sieniä. Artikkeliväitöskirjassani tutkin löytyä-verbiin liittyviä konstruktioita Euroopan kielissä ja kutsun niitä invenitiivisiksi konstruktioiksi. Analysoin suomenkielisiä löytyä-verbillisiä konstruktioita sekamenetelmin. Tämä tarkoittaa, että tarkastelen samaa ongelmaa eri näkökulmista käyttäen sekä perinteisiä laadullisia menetelmiä että tilastollisia menetelmiä. Väitöskirjan tavoitteena on selittää, kuinka usein ja laajasti kyseistä verbiä käytetään suomen kielessä, onko sillä samat ominaisuudet kuin muilla verbeillä ja löytyykö sitä myös muissa Euroopan kielissä. Tulokset osoittavat, että kuva Euroopan kielistä on monimutkaisempi kuin voisi kuvitella, ja että suomen kielessä invenitiivisia konstruktioita käytetään hyvin laajasti ja erilaisten merkitysten ilmaisemiseksi. Työ avaa uusia ovia kielitypologiaan ja kielivariaation tutkimukseen.
In different languages there are different ways of expressing how things are located in space. These different grammatical strategies depend on, for example, whether we are talking about stones, trees, animals, or people, on whether they are located in a concrete or an abstract place, but also on whether the thing being located is standing or lying down, or is simply existing in that space. We can also express whether we know something more about the thing being located or the location itself. For example, in English it is possible to say the bear is in the forest. This sentence can be used when we already know something about the bear, but not much about the place where it is located. Hence, this sentence provides information about the place and is called a locative construction. We can also say there is a bear in the forest. This sentence is used to specify what the forest contains: a bear. The bear is here indefinite, while the forest is a certain forest. This sentence type is called an existential construction. Both in locative and existential constructions it is possible to use different verbs to specify the spatial relation between the bear and the forest. For example, we can say that bears are found in the forest, without necessarily implying that someone be looking for said bears. In my article-based doctoral dissertation I investigate such ‘find’-based constructions in European languages, and I call them invenitive constructions. I focus on the corresponding Finnish verb löytyä ‘to be found’, which I analyze using mixed methods. This means that I look at the same problem from different perspectives, using both the classic methods of the field and statistical analyses. The purposes of the dissertation are to explain how often and broadly this Finnish verb is used, whether it has the same properties as other verbs, and whether it can be found in the other languages of Europe. As an answer, I found that the picture is more complex than it seems in European languages, and that in Finnish invenitive constructions are used very broadly and with different functions. This work opens new doors on the ongoing research on linguistic typology and language variation.
Sarja
Dissertationes Linguisticae Universitatis Tartuensis|46
Saavutettavuusominaisuudet
Ei tietoa saavutettavuudesta