Minkä kuvantamistutkimuksen valitsen sepelvaltimotaudin toteamiseksi?

Ahtauttavaa sepelvaltimotautia epäiltäessä kuvantamistutkimuksilla on mahdollista selvittää, onko potilaan kokemien oireiden syynä sepelvaltimotauti, sekä arvioida taudin vaikeusastetta, potilaan ennustetta ja tarvittavaa hoitoa. Sepelvaltimotauti löytyy aiempaa harvemmin potilailta, joita tutkitaan rintakivun ja kroonisen sepelvaltimo-oireyhtymän epäilyn vuoksi. Ahtauttavan sepelvaltimotaudin kliinisen ennakkotodennäköisyyden arvioiminen auttaa kohdistamaan diagnostiset tutkimukset oikeille potilaille. Sepelvaltimoiden tietokonetomografian avulla on mahdollista todeta kajoamattomasti alkavatkin tautimuutokset ja sulkea pois ahtauttava tauti. Sydänlihasiskemian toteamiseen perustuvat tutkimukset auttavat selvittämään, aiheutuvatko potilaan oireet sepelvaltimotaudista. Kliininen rasituskoe tarjoaa hyödyllistä tietoa potilaan oireista, mutta EKG-muutosten diagnostinen tarkkuus on huonompi kuin kuvantamiseen perustuvien menetelmien. Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus on tarpeen ennen ahtaumien kajoavaa hoitoa, mik  voi olla aiheellista esimerkiksi potilaille, joilla havaitaan vaikeat ahtauttavan sepelvaltimotaudin oireet tai kajoamattomissa tutkimuksissa suuren riskin löydöksiä. Turhien tutkimusten ja viiveiden välttämiseksi sepelvaltimotaudin diagnostiikkaan ja hoitoon perehtyneen lääkärin tulisi valita diagnostinen tutkimus tai valinta tulisi tehdä paikallisten hoitoketjujen mukaisesti huomioiden tutkimusten saatavuus.