Liikennejärjestelmän saavutettavuusvaikutukset työmarkkinoilla : rekisteriaineistojen hyödyntäminen vaikutusarvioinnissa

Liikennejärjestelmien pullonkaulat voivat heikentää kohtaantoa työmarkkinoilla. Hank-keen tavoitteena on kehittää menetelmäkehikko, joka mahdollistaa yksilötason rekisteriai-neistojen nykyistä tehokkaamman hyödyntämisen liikennejärjestelmän saavutettavuus-muutosten työmarkkinavaikutusten arvioinnissa.

Hankkeessa arvioitiin empiirisesti Turun moottoritien rakentamisen kausaalivaikutusta pendelöintiin Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kunnissa vuosina 1995-2008. Moottoritie lisäsi pendelöintiä tilastollisesti merkitsevästi vaikutusalueen kunnissa: yhden prosentin suuruinen matka-ajan aleneminen asuin- ja työssäkäyntikunnan välillä lisäsi pendelöijien lukumäärää puoli prosenttia. Sovellettaessa tulosta Länsirataa koskeviin suunnitelmiin, voidaan arvioida, että nopea junayhteys lisäisi pendelöintiä vaikutusalueella yhteensä noin 1 300 henkilöllä vuodessa. Pendelöinnin kasvun kokonaistaloudellinen vaikutus olisi noin 15 miljoonaa euroa vuodessa, eli noin 300 - 500 miljoonaa euroa 50 vuoden käyttö-jaksolla.

Hankkeessa tarkasteltiin myös asukastiheyden ja yhdyskuntarakenteen yhteyttä yritysten työn tuottavuuteen. Tulosten perusteella korrelaatio on tilastollisesti merkitsevä. 2000-luvun kaupungistumiskehityksen yhteys työn tuottavuuteen on positiivinen kaikissa maakunnissa Etelä-Pohjanmaata lukuun ottamatta. Kasautumisvaikutuksen suuruusluokka on kuitenkin niin marginaalinen, että yksittäisen liikennehankkeen vaikuttavuuden arvioinnissa kasautumisen mahdolliset tuottavuushyödyt on perusteltua jättää huomioimatta.