Pienten lasten palvelu- ja sijoituspolut lastensuojelun asiakkuuden aikana : Integroiva kirjallisuuskatsaus
Ladataan...
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset2
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee pienten lasten lastensuojeluasiakkuuksien aikaisia
palvelu- ja sijoituspolkuja kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkielman tavoitteena on muodostaa
kokonaiskuva siitä, miten asiakkuudet jäsentyvät ajassa ja millaisia palvelu- ja sijoituspolkuja
tutkimuskirjallisuudessa tunnistetaan. Lisäksi analysoidaan, mitkä tekijät ohjaavat näiden
polkujen muotoutumista varhaislapsuudessa.
Tutkimus perustuu suomalaiseen ja kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen. Aineisto
analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä, jossa tutkimusten tuloksia teemoiteltiin ja
syntetisoitiin pienten lasten palvelu- ja sijoituspolkuja kuvaaviksi kokonaisuuksiksi. Palvelu- ja
sijoituspolkuja tarkasteltiin prosesseina, joissa arviointi, palvelut ja sijoitusratkaisut limittyvät
lastensuojeluasiakkuuden aikana.
Analyysin perusteella tunnistettiin kaksi erilaista palvelu- ja sijoituspolkua. Ensimmäinen on
varhaisesti käynnistyvä ja vakautuva polku, jossa lapsen kiinnittyminen palvelujärjestelmään
tapahtuu varhain ja lapsen arki vakiintuu joko nopeasti institutionaalisten päätösten kautta tai
vähitellen hoivan ja pysyvien ihmissuhteiden rakentumisen myötä. Toinen on vaiheittain
rakentuva ja katkonainen polku, jossa lapsen ja perheen tilannetta arvioidaan peräkkäisten
palvelujen ja väliaikaisten ratkaisujen kautta, ja jossa lapsen arki voi jäsentyä siirtymien,
monipaikkaisuuden ja epäjatkuvuuden kautta.
Tulokset osoittavat, että palvelu- ja sijoituspolkuja muovaavat varhaislapsuuden kehitykselliset
reunaehdot, perheiden tilanteisiin kasautuvat riskitekijät sekä palvelujärjestelmän
institutionaaliset ja toiminnalliset ehdot. Keskeiseksi nousee riskien tulkinta ja päätöksenteon
ajoitus: vakaviksi ja välittömiksi arvioidut riskit voivat lukita polun varhain kohti pysyviä
hoivaratkaisuja, kun taas pidempään kasautuvat ja osin epäselvemmät riskit ohjaavat
vaiheittaiseen ja usein katkonaisempaan palveluprosessiin.
Tulosten mukaan varhaislapsuus muodostaa lastensuojelussa erityisen kehityksellisen ja
institutionaalisen ikävaiheen, jossa päätöksenteon ajoitus, hoivan jatkuvuus ja riskitekijöiden
kasautuminen korostuvat. Polkuihin perustuva tarkastelu tuo esiin, ettei keskeistä ole
ainoastaan tapahtuuko sijoitus, vaan se, millaiseksi lapsen arki muodostuu prosessin aikana ja
kuinka varhain ratkaisut alkavat ohjata polkua pysyvämpään suuntaan. Tutkielma tuottaa
jäsentävän kokonaiskuvan pienten lasten palvelu- ja sijoituspoluista ja osoittaa
polkunäkökulman analyyttisen lisäarvon lastensuojelututkimuksessa.