Kyberturvallisuuden nimissä? : Laadullinen sisällönanalyysi tieto- ja viestintärikossääntelyn kehityksestä ja sen vaikuttimista
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Kyberrikollisuus on ajankohtaisempi kuin koskaan. Valtion turvallisuusstrategiassa korostetaan, miten kyberrikollisuuden monimuotoistuminen uhkaa kansallista turvallisuutta, ja mediassa uutisoidaan laaja-alaisista tietoturvahyökkäyksistä. Kyberrikollisuudesta on tullut paitsi yksilöiden arkea myös kansallista turvallisuutta koskettava kysymys, jota leimaa uhkaperusteinen narratiivi. Samalla pelon värittämä julkinen keskustelu kuitenkin tarjoaa lainsäätäjälle perusteen toteuttaa lainsäädännöllisiä ratkaisuja, jotka palvelevat myös poliittisia etuja. Tämä herättää kysymyksen, miten kyberrikollisuutta koskeva sääntely on muotoutunut Suomessa, ja mitkä ovat olleet sääntelyn todelliset vaikuttimet.
Tutkimukseni tavoitteena on tuottaa tietoa tieto- ja viestintärikosten sääntelykehikosta, sen taustalla vaikuttavista tekijöistä sekä mahdollisesta rangaistuksellisuuden lisääntymisestä. Menetelmänä tutkimuksessa hyödynnetään laadullista sisällönanalyysia, jossa on piirteitä määrällisestä analyysista. Tutkimuksen kohteena on Suomen kyberrikossääntely-ytimen muodostavan rikoslain 38 luvun säädösmuutokset sekä hallituksen esitykset.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa rangaistuksellisuuden lisääntymisen teoria, joka tunnetaan kriminologisessa keskustelussa myös punitive turn -ilmiönä. Sillä tarkoitetaan suuntausta, jossa tiettyjen rikostyyppien sääntelyä ankaroitetaan systemaattisesti. Ilmiö edustaa pohjoismaisen rangaistuspolitiikan siirtymistä kohti preventiivistä ”turvallisuuslainsäädäntöä”, joka perustuu riskien ja vaaran korostamiselle. Ilmiö on tulosta niin kutsutusta rangaistuspopulismista, jossa rangaistuksellisuuden lisäämisellä pyritään vetoamaan yleiseen mielipiteeseen ja luomaan mielikuvaa jämäkkyydestä.
Sääntelyn kehityksessä on nähtävillä rangaistuksellisuuden lisääntymisen piirteitä, kuten rangaistuksellisuuden alan laajentamista, enimmäisrangaistusten korottamista ja riskikeskeistä ajattelua. Sääntelyratkaisuja on perusteltu yhteiskunnallisen ja yksilöllisen turvallisuuden edistämisellä, mutta lähempi tarkastelu paljastaa taustalla olleen myös poliittis-taloudellisia vaikuttimia. Rangaistuksellisuutta lisäämisen tarkoituksena on nimittäin ollut vakuuttaa kuluttajat kontrollin ja turvallisuuden olemassaolosta sekä kannustaa heitä hyödyntämään enemmän tietoyhteiskunnan palveluita ja sähköisiä alustoja. RL 38 luvun sääntelyllä on näin ollen ollut vahva symbolinen tarkoitus.