Opetusharjoitteluiden antamat valmiudet työelämään luokanopettajaopiskelijoiden kokemana : MAP-malliin perustuva kyselytutkimus
Ladataan...
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset2
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia Turun yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden opetusharjoitteluista saamia työelämään liittyviä valmiuksia, sitä miten opetusharjoitteluiden määrä on yhteydessä koettuihin valmiuksiin, ja millaisia hyötyjä sivuaineopinnoista on opiskelijoiden kokemiin valmiuksiin. Tutkimuksen perustana on opettajan ammatissa tarvittujen tietojen ja taitojen tarkastelua varten kehitetty moniulotteinen opettajan osaamisen malli (MAP-malli). Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselyllä, jossa oli mukana seitsemän laadullista avokysymystä sekä 45 kappaletta seitsenportaisella Likert-asteikolla arvioitavaa väittämää. Tutkimuslomakkeessa oli yhteensä 52 kysymystä. Tutkimukseen vastasi 98 luokanopettajaopiskelijaa.
Opiskelijat kokivat työelämävalmiuksiensa kehittyneen opetusharjoitteluiden ansiosta jokaisella MAP-mallin osa-alueella. Kyselyyn vastanneet pitivät harjoittelusta saatua käytännön kokemusta opettamisesta arvokkaana. Määrällisen tutkimusaineiston perusteella opetusharjoitteluiden määrä ei ollut yhteydessä koettuihin työelämävalmiuksiin, esimerkiksi ainoastaan yhden harjoittelun suorittanut opiskelija saattoi kokea harjoittelun antaneen yhtä paljon MAP-mallin eri osa-alueiden valmiuksia kuin kolme harjoittelua suorittanut opiskelija. Sen sijaan moni kyselyyn vastanneista opiskelijoista toi esiin, että käytännön kokemus on ollut arvokkain asia harjoitteluissa, joten voisi ajatella, että mitä enemmän harjoitteluja on tehnyt, sitä enemmän arvokasta käytännön kokemusta on tarttunut. Sivuaineiden osalta opiskelijat toivat esiin aineenhallintaa koskevan itsevarmuuden parantumisen.
Kyselyyn vastanneet Turun yliopiston luokanopettajaopiskelijat toivat esiin sen, että harjoittelut ovat kehittäneet heidän reflektointitaitojaan, jotka ovat myös aiemman tutkimuksen perusteella opetusharjoitteluiden keskiössä. Saatujen tulosten perusteella opettajankoulutuksen tarkempi tutkiminen ja reflektointi sekä oppilaitosten että opiskelijoiden itsensä taholta ovat tärkeitä nykyaikaisen opettajuuden kehitystyön haasteisiin vastaamisessa. Opiskelijoiden ja opettajankoulutusta järjestävän tahon välillä käytävä dialogi on keskeisessä asemassa opetusharjoitteluiden kehittämisessä ja opettajankoulutuksen mahdollisissa uudistuksissa.