Eletty huono-osaisuus syntyperältään aviottomien lasten elämänkuluissa 1800-luvun Suomessa
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Väitöskirja käsittelee syntyperältään aviottomien lasten huono-osaisuuden kokemuksia ja huono-osaisuuden ylisukupolvista periytymistä 1800-luvun Suomessa. Tutkimusjoukko muodostuu 172:sta vuosina 1808‒1857 syntyneestä lapsesta, joiden äidit todennäköisesti elättivät perheensä seksityöllä. Syntyperänsä vuoksi lapset saivat elämäänsä huono-osaiset lähtökohdat.
Tutkimuksen painopiste on kaupunkilaislasten kokemassa huono-osaisuudessa. Kontekstina on erityisesti Turku, joka tarjoaa Suomen vanhimpana ja 1800-luvun alkupuolen suurimpana kaupunkina hedelmällisen näkökulman kaupunkiköyhyyden tarkasteluun. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan Turun vuoden 1827 suurpalon kautta, millainen vaikutus yhteiskunnallisilla kriiseillä oli sen kokeneiden elämänkulkuihin.
Tutkimus sijoittuu ensisijaisesti kokemushistorian kentälle, sillä siinä selvitetään, miten huono-osaisuuden kokemukset syntyivät ja rakentuivat elämänkuluissa. Lisäksi tutkimus on monimenetelmällinen, ja siinä yhdistyvät henkilöhistorian, prosopografian ja elämänkulkututkimuksen metodit. Lähdeaineisto koostuu pääosin viranomaisaineistosta, kuten seurakuntien väestörekisteriaineistoista, poliisikamarin, köyhäinhoidon ja oikeuslaitosten asiakirjoista. Siten tutkimus tuottaa tietoa siitä, miten viranomaisaineistoa voi hyödyntää henkilölähtöisessä kokemushistoriallisessa tutkimuksessa.
Keskeinen tutkimustulos on eletyn huono-osaisuuden käsite, joka auttaa ymmärtämään huono-osaisuuden syntyä, ulottuvuuksia ja merkityksiä arkielämässä. Se avaa näkökulmia siihen, miten huono-osaisuus rakentui sitä kokeneiden lapsuudessa ja heidän myöhemmissä elämänkuluissaan. Se tarjoaa myös välineitä ymmärtää, miten ja miksi yhteiskunnalliset ilmiöt ja rakenteet vaikuttavat huono-osaisuuden syntyyn ja ylisukupolviseen periytymiseen.
Lived Disadvantage in the Life Courses of Illegitimate Children in Nineteenth-Century Finland
This dissertation examines the experiences of disadvantage among illegitimate children and the intergenerational transmission of disadvantage in nineteenth-century Finland. The themes are studied by analysing 172 children born between 1808 and 1857 whose mothers most likely supported their families through sex work. Due to their birth status, these children entered life from socially and economically dis- advantaged starting points.
The study focuses on disadvantage as experienced by urban children, with particular emphasis on the city of Turku. As Finland’s oldest city and the largest urban centre in the early nineteenth century, Turku provides a fruitful context for examining urban poverty and social inequality. In addition, the study analyses the Great Fire of Turku in 1827 to explore the impact of societal crises on the life courses of those who experienced them.
The dissertation is situated primarily within the field of the history of experience, aiming to analyse how experiences of disadvantage emerged and were shaped over the life course. The study adopts a multi-method approach, combining methodologies from biographical research, prosopography, and life-course studies. The source material consists mainly of administrational records, including parish registers as well as documents from the police authorities, poor relief administration, and the judicial system. In this way, the study demonstrates how official sources can be utilised in person-centred research in the history of experience.
The central outcome of the study is the concept of lived disadvantage, which facilitates a deeper understanding of the emergence, dimensions, and everyday meanings of disadvantage. The concept offers new perspectives on how disadvantage was constructed during childhood and later life courses, and provides analytical tools for examining how and why societal phenomena and structures influence the formation and intergenerational transmission of disadvantage.
Sarja
Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis, Ser B: Humaniora|770
Saavutettavuusominaisuudet
Navigointi mahdollista, kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset, taulukot saavutettavia, looginen lukemisjärjestys