Osallisuus lapsen oikeutena ja inkluusio vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa
Ladataan...
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena oli tutkia osallisuuden ja inkluusion määrittymistä sekä esiintymistä vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Tutkimuksen kohteena oli siis Opetushallituksen julkaisema asiakirja eli perusopetukseen kohdistuva valtakunnallinen opetussuunnitelma vuodelta 2014. Tarkoituksena oli selvittää, miten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa huomioidaan osallisuuden ja inkluusion toteutuminen sekä, millaisia ohjeistuksia näiden edistämiseksi esiintyy.
Tutkimuksen viitekehys käsitteli osallisuutta lapsen oikeutena ja aiemman tutkimuksen määrittämänä, sekä aiempaa tutkimusta inkluusiosta ja opetussuunnitelman perusteista. Viitekehys pohjautui aiemman tutkimuksen lisäksi lainsäädäntöön, kansainvälisiin juridisesti sitoviin sopimuksiin, asetuksiin sekä viranomaisten, virastojen ja eri asiantuntijalaitosten antamiin ohjeistuksiin ja määrittelyihin.
Tutkimuksessa analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysimenetelmää. Se toimi tutkimuksessa hyvin, koska valmiista aineistosta löytyi tarkoituksenmukaisia ilmauksia ja oleellista tietoa osallisuudesta ja inkluusiosta. Aineistosta löydetyt ilmaisut koottiin yhteen teoreettisessa viitekehyksessä esiteltyihin käsitteisiin sekä niihin liittyvän aiemman tutkimuksen sekä lakeihin ja juridisesti sitoviin sopimuksiin perustuvan sääntelyn kanssa.
Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä tarkoituksena oli tutkia osallisuuden käsitteen esiintymistä aineistossa. Tuloksina voitiin havaita, että osallisuuden käsite ilmeni aineistossa hyvin usein ja oppilaan osallisuuden toteutumista pidettiin merkityksellisenä. Toinen tutkimuskysymys keskittyi inkluusion käsitteen ilmenemiseen ja suhteutumiseen osallisuuden käsitteeseen. Tärkeimpänä havaintona oli se, ettei inkluusion käsite esiintynyt aineistossa erillisenä käsitteenä, vaan aineistossa ilmauksena käytettiin inklusiivisia periaatteita. Kolmannen tutkimuskysymyksen myötä tarkasteltiin opetussuunnitelman antamia osallisuuden ja inkluusion edistämiseen liittyviä ohjeistuksia. Tuloksina voitiin löytää runsaasti ohjeita, joilla pyrittiin varmistamaan erityisesti osallisuuden toteutuminen koulujen toimintakulttuurissa, mutta inklusiivisten periaatteiden edistämiseen liittyviä konkreettisia ohjeistuksia ei aineistossa juurikaan esiintynyt.
Tutkimuksen yhtenä oleellisimpana johtopäätöksenä oli se, että oppilaan osallisuutta pidettiin merkityksellisenä ja lain puitteissa velvoittavana sekä sen toteutuminen haluttiin varmistaa. Vaikka inkluusion varsinainen käsite ei esiintynyt aineistossa, voitiin silti päätellä, että inklusiivinen ajattelu oli selvästi esillä asiakirjan sisällössä, sekä inkluusion toteutumista ja edistämistä painotettiin perusopetuksen tehtävänä. Lisäksi voitiin huomata, että osallisuuden korostaminen aineistossa vahvisti asiakirjan arvopohjaa, joka pohjautuu muun muassa juridisesti sitovaan YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.