Aistiyliherkkyydestä johtuva impulsiivisuus koulussa: luokanopettajien pedagogiset keinot : Laadullinen tutkimus
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Aistiyliherkkyydestä johtuvan impulsiivisuuden tukeminen edellyttää luokanopettajien pedagogisten keinojen syvällistä tarkastelua, jotta koulu voi tarjota jokaiselle oppilaalle turvallisen ja oppimista tukevan ympäristön. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, miten luokanopettajat kuvailevat aistiyliherkkyyden ja impulsiivisuuden ilmenemistä koulukontekstissa. Tavoitteena oli myös lisätä ymmärrystä näiden ilmiöiden ilmenemisen tavoista sekä niiden välisestä yhteydestä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin pedagogisia keinoja, joilla luokanopettajat tukevat aistiyliherkkien oppilaiden impulsiivisuuden hallintaa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, jossa aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastatteluiden avulla. Tutkimukseen osallistui yhdeksän luokanopettajaa, joilla oli omakohtaista kokemusta aistiyliherkkyyteen liittyvästä impulsiivisuudesta. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella luokanopettajat tunnistivat aistiyliherkkyyden ja impulsiivisuuden taustatekijöitä sekä niiden ilmenemismuotoja. Ilmiö näyttäytyi yksilön ja ympäristön vuorovaikutussuhteessa rakentuvana kokonaisuutena, johon liittyivät aistikuormitusta laukaisevat tekijät, kuormituksen kasaantuminen sekä impulsiivisuuden tyypilliset piirteet.
Lisäksi tulokset toivat esiin pedagogisten keinojen ja yhteistyön merkityksen aistiyliherkkien oppilaiden impulsiivisuuden tukemisessa. Keskeisiksi keinoiksi korostuivat oppituntien toimintatavat, oppimisympäristön muokkaus, tauotus ja kuormituksen säätely sekä itsesäätelykeinojen tukeminen. Yhteistyötä kuvattiin moniammatillisena yhteistyönä, kodin ja koulun välisenä yhteistyönä sekä opettajan ja oppilaan välisenä vuorovaikutuksena.
Tulokset osoittavat, että aistiyliherkkyydestä johtuva impulsiivisuus rakentuu useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta ja näyttäytyy siten moniulotteisena ilmiönä. Tämän vuoksi yksittäiselle oppilaalle toimivien pedagogisten keinojen löytäminen voi olla luokanopettajille hankalaa. Keinojen hyödyntäminen voi kuitenkin tukea koko luokan työskentelyä, vaikka kaikilla oppilailla ei ilmenisikään aistiyliherkkyyttä. Tutkimus syventää ymmärrystä näistä oppilaita tukevista keinoista.