Toinen koti, kolmas paikka : Etnografinen tutkimus Turun ylioppilasteatterin Läntisen Rantakadun tilaan liitetyistä merkityksistä
730.15 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämä etnografinen pro gradu -tutkimus käsittelee ihmisen suhdetta paikkaan, eli merkitykselliseksi muodostuneeseen tilaan. Tutkimuksen kohteena on Läntisen Rantakadun varressa sijainnut teatteritila, jossa Turun ylioppilasteatteri (TYT) toimi vuosina 1979–2022. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä merkityksiä Turun ylioppilasteatterilaiset liittävät Läntisen Rantakadun varrella sijainneeseen teatteritilaan, sekä miten teatteritilassa tapahtunut toiminta on vaikuttanut siihen liitettyjen merkitysten muodostumiseen. Tutkimus hyödyntää sosiologi Ray Oldenburgin kehittämää kolmannen paikan (engl. third place) käsitettä kuvaamaan teatteritilaa arkisena kohtaamispaikkana, jossa on ylläpidetty erilaisia sosiaalisia suhteita kodin ja työelämän ulkopuolella.
Etnografisesti tuotettu tutkimusaineisto sisältää lokakuussa 2021 tuotettuja Webropol-kyselyvastauksia (21 kpl), sekä tammi-helmikuussa 2022 toteutettuja puolistrukturoituja yksilö- ja parihaastatteluja (11 kpl). Tutkimushaastattelut toteutettiin Läntisen Rantakadun teatteritilassa muutamaa viikkoa ennen Turun ylioppilasteatterin muuttoa pois kyseisestä tilasta. Tutkimukseen osallistui joukko Turun ylioppilasteatterin aktiiveja, jotka olivat toimineet Läntisen Rantakadun teatteritilassa aikavälillä 1981–2022. Aineistoa analysoidaan tutkimuksessa temaattisen analyysin menetelmällä.
Turun ylioppilasteatterilaisten kuvaamat merkityskokemukset voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: yhteisöön-, yksilöllisiin identiteetteihin-, sekä paikan materiaalisuuteen liittyviin merkityksiin. Tutkimusaineistossa teatterilaiset kuvailivat Läntisen Rantakadun tilaa toiseksi kodikseen, johon he liittivät runsaasti yhteisöllisyyden, hoivan, huolenpidon sekä vastuun merkityksiä. Läntisen Rantakadun teatteritila koettiin myös merkityksellisenä oppimisen, nuoruuden ja aikuisuuteen kasvamisen paikkana, jossa toimiminen vaikutti teatterilaisten identiteetteihin. Teatteritilassa luotiin ja ylläpidettiin monipuolisia sosiaalisia verkostoja, joiden osana toimiminen voimisti merkityksellisellä tavalla teatteriaktiivien kokemusta paikkaan ja siellä toimivaan yhteisöön kuulumisesta. Teatterin toiminta, johon sisältyivät produktio-, talkoo- ja yhdistystoiminnan lisäksi monenlaiset juhlat, epämuodollisen oleskelun muodot, sekä tilalliset käytännöt ja -rutiinit, teki mahdolliseksi paikkaan liitettyjen merkitysten muodostumisen. Myös kokemukset paikan pysyvyydestä ja toiminnan jatkuvuudesta ovat vaikuttaneet teatterilaisten paikkasuhteen muodostumiseen.