Uhkadiskurssit ja niiden retoriset keinot itäraja-uutisoinnissa talvella 2023–2024
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset11
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Talvella 2023–2024 suomalaisessa mediassa seurattiin aktiivisesti itärajalla alkanutta turvapaikanhakijoiden määrän poikkeuksellista kasvua. Mediassa itärajan tilannetta kuvattiin uhkaavana ja tahallisena Venäjän Suomeen kohdistamana hybridioperaationa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan uutismedioiden itäraja-uutisointia itärajan pakolaiskriisin aikana talvella 2023–2024. Tarkastelen, millaisia uhkadiskursseja uutismediat rakensivat retorisia keinoja käyttämällä itärajalla vallitsevasta tilanteesta. Huomioni kiinnittyy siihen, millaisia uhkaa luovia merkityskenttiä uutisoinnista voidaan havaita ja millä retorisilla keinoilla näitä luodaan. Tutkielman aineisto koostuu julkisin verovaroin rahoitetun Yleisradion ja kaupallisen Ilta-Sanomien julkaisemista uutisjutuista. Tutkielmani on luonteeltaan laadullinen ja aineistopohjainen. Tutkimusmenetelmänä käytän kriittistä diskurssianalyysiä, jonka avulla ryhmittelen ja tulkitsen aineistossa ilmeneviä uhkadiskursseja. Tutkielmassa hyödynnän lisäksi retorista analyysiä, kun tarkastelen kyseisten representaatioiden rakentumista retoristen keinojen avulla. Aineistonani tutkielmassa on 17 uutisjuttua. Yleisradiolta valikoin 10 ja Ilta-Sanomilta 7 itärajaa käsittelevää uutisartikkelia. Valikoitujen uutisjuttujen julkaisu sijoittuu välille 12.11.2023–12.1.2024. Kaikki valikoidut artikkelit käsittelevät itärajan tilannetta tai taustoittavat sen mahdollisia syitä. Analyysissä selvisi, että valikoitujen uutismedioiden uutisjutuissa itärajan tilanteen uhkakuvia luotiin selkeimmin hallitsemattomuuden, eskaloitumisen ja tahallisuuden diskurssien avulla. Uutismediat pyrkivät korostamaan itärajalla vallitsevan tilanteen poikkeuksellisuutta, tilanteen mahdollisia eskaloitumisvaihtoehtoja sekä Venäjän viranomaisten osallisuutta tilanteen taustalla. Retorisia keinoja käytettiin molempien uutismedioiden julkaisuissa monipuolisesti, eikä aineiston perusteella voida todeta toisen median käyttävän retorisia keinoja merkittävästi toista enemmän.