Digitasapainon rakentuminen pelaajien arjessa: digipelaamisen ja sosiaalisen median merkitykset, vaikutukset ja hallinta
1.83 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset11
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee digitasapainon rakentumista pelaajien arjessa keskittyen digipelaamisen ja sosiaalisen median käytön merkityksiin, vaikutuksiin ja hallintaan. Tutkimuksen kohteena ovat pelaajat ja näiden kokemukset digimedioiden roolista osana elämäänsä. Erityisessä tarkastelussa ovat digimedioiden käyttönsä vähentämistä toivovat henkilöt. Tavoitteena on ymmärtää, millaista merkityksellisyyttä digimedioihin liittyy ja kuinka se vaikuttaa digimedioiden ja muun elämän väliseen tasapainoon.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti pelitapahtumista kerätyn kyselyaineiston (n=102) ja teemahaastattelujen (n=5) avulla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tulokset osoittavat, että digipelaamisen merkityksellisyys linkittyy sosiaalisten suhteiden, viihtymisen ja rentoutumisen kokemuksiin. Se kytkeytyy tiiviisti myös pelaajien identiteettiin ja harrastuneisuuteen. Pelaamiseen liittyy runsaasti ajanhallinnan haasteita, joilla ei ole kaikissa tapauksissa kuitenkaan yhteyttä pelaamiseen käytetyn ajan runsauteen. Vain harva pelaaja toivoi muuttavansa toimintaansa.
Sosiaalinen media on myös keskeinen ja sosiaalista hyvinvointia tukeva osa pelaajien elämää, mutta siihen liittyy enemmän ristiriitaisia kokemuksia median käytön jakautumisesta merkityksellisen ja merkityksettömän käytön välillä. Sosiaalisen median käyttäjät kokevat voimakkaampaa tyytymättömyyttä käyttöönsä ja käytön seurauksiin.
Digimedioiden vähentämistä pohtivat eivät näyttäydy ongelmallisessa valossa, vaan reflektiivisinä toimijoina, jotka tunnistavat hyvin epätasapainoa ylläpitäviä olosuhteita ja käytösmalleja, mutta eivät aina onnistu muuttamaan toimintaansa käytännössä.
Digitasapaino itsessään näyttäytyy jatkuvana ja tilannesidonnaisena neuvotteluna, jossa yksilöt aktiivisesti punnitsevat digimedioiden hyötyjä ja haittoja suhteessa arjen muihin vaatimuksiin. Merkitsevää digitasapainon rakentumiselle on, millaista toimintaa pyritään rajaamaan. Merkityksellinen, runsaskin toiminta voi oikeuttaa esimerkiksi hyvinvoinnin haittojen jonkinasteista hyväksymistä, kun taas merkityksettömäksi koettu käyttö kuten somen selailu herättää vähäisempänäkin herkemmin muutostarpeen. Tutkimus antaa äänen arkisille pohdinnoille, kipuiluille ja toiveille, joita pelaajat käyvät läpi neuvotellessaan digitasapainoaan osana jokapäiväistä elämäänsä.
This master’s thesis examines the construction of digital balance in players’ everyday lives, focusing on the meanings, effects, and control of digital gaming and social media use. The study explores players’ experiences of digital media as part of their daily lives, with particular attention to individuals who consider reducing their media use. The aim is to understand the kinds of meanings attached to digital media and how these meanings shape the balance between digital media use and other aspects of life.
The study employs a mixed-methods approach, drawing on survey data collected at gaming events (n=102) and semi-structured interviews (n=5). The data were analysed using data-driven content analysis.
The results show that digital gaming is strongly associated with social relationships, enjoyment, and relaxation. It is also closely connected to players’ identities and hobbies. Although gaming involves challenges related to time management, these are not directly linked to the amount of time spent playing. Only a small proportion of players expressed a desire to reduce their gaming.
Social media is also an integral part of players’ everyday lives, but it is associated with more ambivalent experiences, particularly a tension between meaningful and less meaningful use. Social media users report stronger dissatisfaction with their usage patterns and their consequences. Those who are considering reducing their digital media use are not characterised as problematic users, but rather as reflective individuals who recognise imbalances in their media consumption, although they do not always succeed in changing their behaviour in practice.
Digital balance emerges as a continuous and situational process of negotiation in which individuals weigh the benefits and drawbacks of digital media use in relation to other demands of everyday life. What matters is the perceived meaningfulness of the activity: meaningful engagement, even excessive, may justify certain negative effects, whereas perceived meaningless use, such as passive scrolling, more readily triggers a desire for change, even when used in moderation. The study gives voice to the everyday reflections, tensions, and aspirations through which players negotiate their digital balance as part of contemporary life.