Harrastamisen Rauman malli ja sen saavutettavuus siihen osallistuneiden lasten ja nuorten näkökulmasta
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset10
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Harrastamisen Rauman mallia sekä sen saavutettavuutta toimintaan osallistuneiden lasten ja nuorten näkökulmasta. Tarkoituksena oli selvittää harrastuskerhoihin osallistumisen syitä, harrastuksista saatuja kokemuksia ja toiminnan saavutettavuuden toteutumista. Lisäksi tutkittiin sitä, miten saadut tulokset erosivat sukupuolen, luokka-asteen ja muuhun organisoituun harrastustoimintaan osallistumisen mukaan.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Rauman kaupungin liikuntapalveluiden kanssa. Määrällinen aineisto (n=79) kerättiin kyselylomakkeella Harrastamisen Rauman mallin harrastuskerhoihin lukuvuoden 2023–2024 aikana osallistuneilta lapsilta ja nuorilta sekä heidän huoltajiltaan. Aineiston analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia ja ryhmien välisten erojen tilastollista merkitsevyyttä arvioitiin khiin neliö -testin avulla. Muuttujien välisten yhteyksien voimakkuutta puolestaan mitattiin Cramerin V -arvolla.
Tulosten mukaan harrastustoimintaan osallistumiseen vaikutti eniten kerhon kiinnostava aihe (88,6 % vastaajista piti sitä vähintään melko tärkeänä). Seuraavaksi tärkeimpiä syitä olivat vanhempien kannustus (73,4 %), uuden kokeileminen (67,1 %) sekä kyseisen harrastuksen aiempi toivominen (64,6 %). Kavereiden mukanaolon merkitys sen sijaan jakoi vastaajia ja muun harrastuksen puuttuminen vaikutti melkein joka neljännen osallistumiseen (22,8 %). Ryhmien väliset erot osallistumisen syissä eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Noin joka neljäs vastaajista (24,1 %) ei osallistunut mihinkään muuhun organisoituun harrastustoimintaan.
Harrastuskerhoihin liittyvistä väitteistä oltiin eniten samaa mieltä siitä, että toiminta on kivaa (89.9 %), ohjaajat (88,6 %) ja yhteishenki (86,1 %) ovat hyviä, siellä ei koeta suorituspaineita (87,4 %) ja että vastaavaan harrastukseen osallistuttaisiin uudestaan (82,3 %). Lähes yhtä moni (76 %) koki voivansa kehittyä harrastuksessa ja saavansa siitä onnistumisen elämyksiä (74,7 %). Vähiten osallistujat olivat samaa mieltä siitä, että harrastus auttaa pysymään kunnossa (59,4 %), sen sisältöön saa vaikuttaa (54,4 %) ja että sen kautta saa kavereita (55,7 %). Tytöt kokivat saavansa vaikuttaa harrastuksen sisältöön enemmän kuin pojat. Muuhun organisoituun harrastustoimintaan osallistumattomat taas olivat muita useammin täysin samaa mieltä siitä, että kerhoista saa onnistumisen elämyksiä. Erot ryhmien välillä olivat tilastollisesti melkein merkitseviä ja muuttujien välisten yhteyksien voimakkuus oli kohtalainen.
Harrastuskerhojen saavutettavuuden koettiin parhaiten toteutuneen taloudellisen (89,8 %), maantieteellisen (82,3 %) sekä fyysisen ja teknisen (82,3 %) ulottuvuuden osalta. Heikoimmaksi sen sijaan koettiin toiminnan tiedollinen (65,9 %) ja hallinnollinen (63,3 %) saavutettavuus. Tytöt kokivat kulttuuris-asenteellisen saavutettavuuden toteutuneen paremmin kuin pojat, ja 1–2-luokkalaiset paremmin kuin 3–4- ja 5–6-luokkalaiset. Lisäksi muuhun organisoituun harrastustoimintaan kerran viikossa tai harvemmin osallistuneiden joukossa oli muihin ryhmiin verrattuna suhteellisesti enemmän niitä, joiden mielestä tiedollinen saavutettavuus toteutui melko huonosti. Erot ryhmien välillä olivat tilastollisesti melkein merkitseviä. Kahdessa ensimmäisessä muuttujien välisten yhteyksien voimakkuus oli heikko ja viimeisessä kohtalainen. Kaikkien vastaajien harrastuskerhoille antamien kokonaisarvosanojen keskiarvo oli 8,64. Ryhmien väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.