MDAS- ja CFSS-DS-mittareiden käyttö kolmas- ja kuudesluokkalaisten lasten hammashoitopelon arvioinnissa
Ladataan...
253.5 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset5
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Hammashoitopelko on lapsilla yleinen ilmiö, ja se voi vaikuttaa hammashoidon toteutumiseen sekä suun terveyteen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida 9–12-vuotiaiden lasten hammashoitopelkoa mitattuna MDAS- ja CFSS-DS-mittareilla sekä tarkastella sukupuolen, luokka-asteen ja aiempien hammashoitokokemusten yhteyttä pelon tasoon. Tutkimus toteutettiin poikkileikkaustutkimuksena vuonna 2021. Aineisto koostui 125 tamperelaisesta 9–12-vuotiaasta kolmas- ja kuudesluokkalaisesta lapsesta. Hammashoitopelkoa mitattiin MDAS- ja CFSS-DS-kyselylomakkeilla. Ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin Mann–Whitneyn U-testillä, ja mittareiden sisäistä johdonmukaisuutta arvioitiin Cronbachin alfa -kertoimella. Tulosten perusteella lasten hammashoitopelko oli keskimäärin lievää tai kohtalaista. Sukupuolen ja luokka-asteen yhteys pelon tasoon oli vähäinen. Lapsilla, joilla oli kokemusta vaativammista hammashoidon toimenpiteistä, oli korkeampia pelkopisteitä erityisesti CFSSDS- mittarilla. Molemmat mittarit osoittivat hyvää sisäistä johdonmukaisuutta tässä aineistossa.