Inward FDI in developing countries : An ethical approach
411.03 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset21
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Foreign direct investment (FDI) has increased drastically in the past decades. Nowadays, about 50% of FDI is done in developing countries. FDI has many benefits for these countries and can lift a country out of poverty, but ethical problems may arise. The aim of this thesis is to look at FDI and the benefits and ethical problems it has on developing countries through existing literature and overall consequences of FDI will be considered. These ethical problems and consequences will be analyzed in practice with a case example that researches FDI’s impact on the economic growth and ethical problems of China.
The ethical problems of FDI can be categorized in a few areas. Labor right violations include sweatshop labor, forced and bonded labor and child labor. All of these violations are harmful for working people but sometimes arise out of desperation. Sweatshop labor and child labor exploit people’s bad economic situation. Sweatshop labor is working long days in bad or hazardous conditions with inadequate pay. It is voluntary, so people can quit anytime, but are replaced easily. Child labor doesn’t have a clear definition but refers to school age children going to work. Child labor is harmful for a child’s development and schooling. Forced and bonded labor are more severe violations, where people are forced to work out of fear of a penalty and can’t leave voluntarily.
Other consequences are related to the environment and business environment. Countries can attract FDI by establishing pollution havens, where companies can pollute the environment without repercussion. FDI can also impact the business environment when domestic firms face competition and are forced to adapt or go out of business. If the business environment is controlled by foreign companies, then a country becomes dependent on them. FDI can also cause spillovers where knowledge is transferred to local people, and they can use it to create businesses and help domestic firms.
The case example of China examines all the effects of FDI in practice. China used FDI to boost economic growth and its vast supply of workers made it possible to construct the biggest sweatshop in the world. Cases of workers being exploited, poor product quality and environmental violations are often associated with China. The MNCs didn’t always know about the conditions of the workers in Chinese factories. China managed to become the 2nd biggest economy in the world, where sweatshop labor wasn’t needed anymore and the working conditions improved. However, the environmental consequences of China’s economic policy are still impacting the environment today. China has tried to fix the problems by investing on sustainability and renewable energy.
Yritysten ulkomaille tehtyjen suorien sijoitusten (FDI) määrä on lisääntynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Nykyään noin 50 % FDI:stä kohdistuu kehittyviin maihin. FDI:llä on mahdollisuus nostaa nämä maat köyhyydestä, mutta niiden mukana saattaa tulla eettisiä ongelmia. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella FDI:n hyötyjä ja eettisiä ongelmia kehitysmaille hyödyntäen olemassa olevaa kirjallisuutta ja tarkastella FDI:n vaikutuksia ylipäätänsä. Näitä ongelmia ja seuraamuksia analysoidaan käytännön tapauksen avulla, mikä tutkii FDI:n vaikutusta Kiinan talouskasvuun ja Kiinan eettisiin ongelmiin.
FDI:hin liittyviä eettisiä ongelmia voidaan luokitella tiettyihin alueisiin. Työoikeudellisiin rikkomuksiin liittyy sweatshop tyylinen työ, lapsityövoiman käyttö, pakkotyö ja sidottu (bonded labor) työ. Kaikki näistä rikkomuksista ovat haitallisia ihmisille, mutta jotkut niistä aiheutuvat ihmisten epätoivoisesta tilanteesta. Juuri lapsityö ja sweatshop tyylinen työ hyväksikäyttävät ihmisten huonoa taloudellista tilannetta. Sweatshop tyylinen työ tarkoittaa työskentelyä huonoissa ja mahdollisesti vaarallisissa olosuhteissa alipalkattuina. Saatetaan tehdä myös ylityötä ja työajat ovat yleensä pitkiä. Lapsityövoimalla ei ole selkeää määritelmää, mutta tarkoittaa kouluikäisten lasten työskentelyä. Työskentely on haitallista lasten kehitykselle ja koulunkäynnille. Pakkotyö ja sidottu työ ovat vakavampia rikkomuksia, missä ihmiset työskentelevät rangaistuksen uhalla, eivätkä voi vapaaehtoisesti lopettaa työsuhdetta.
FDI:llä on myös ympäristöllisiä ja taloudellisia seuraamuksia. Valtiot voivat houkutella sijoittajia tarjoamalla mahdollisuuden saastutusparatiiseihin. Yrityksen voivat näissä tilanteissa saastuttaa ympäristöä ilman seuraamuksia. FDI voi vaikuttaa myös yritysten kilpailuun. Paikallisten yritysten on pakko muovautua kilpailun mukaan tai mahdollisesti lopettaa liiketoiminta. Tämä voi myös johtaa tilanteeseen, jossa ulkomaiset yrityksen hallitsevat liiketoimintaympäristöä ja valtio tulee riippuvaisiksi niistä. Ulkomaiset yritykset voivat myös olla tiedonlähteenä paikallisille ja tietoa voi liikkua niistä paikallisiin yrityksiin.
Tutkielman käytännön esimerkkitapaus tutkii FDI:n vaikutuksia Kiinan talouskasvuun ja siihen liittyviin ongelmiin. Kiina on tullut tunnetuksi työntekijöiden oikeuksien loukkaamisesta, huonolaatuisista tuotteista ja ympäristörikkomuksista. Yritykset, joilla oli tuotantoa Kiinassa eivät myöskään olleet täysin perillä rikkomuksista. Kiinasta kuitenkin tuli maailman toiseksi suurin talous, jolloin työntekijöiden olot paranivat. Kuitenkin ympäristörikkomusten vaikutukset näkyvät Kiinassa vielä tänäkin päivänä. Kiina on yrittänyt korjata tilannetta sijoittamalla kestävyyteen ja uusiutuvaan energiaan.