Maitohampaiden erosiivinen kuluminen
695.85 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset10
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä syventävien opintojen opinnäytetyössä käsitellään kirjallisuuden perusteella maitohampaiden erosiivista kulumista. Opinnäytetyö käsittelee erosiivista kulumista kokonaisuutena sekä ikäryhmiin perustuvalla jaottelulla. Jako tapahtuu alle kouluikäisiin eli 2–5-vuotiaisiin ja kouluikäisiin eli 6–12- vuotiaisiin. Jaottelu tehdään sen vuoksi, että saadaan erillisiä tuloksia sekä maitohampaistosta että vaihduntavaiheen hampaistosta. Erosiivista kulumista käsitellään esiintyvyyden, etiologian, diagnostiikan ja hoidon näkökulmasta.
Opinnäytetyön aineistona käytettiin PubMed ja Embase -tietokannoista tehtyä kirjallisuushakua. Hakulauseke muodostettiin seuraavista hakusanoista: ”primary dentition”or ”primary tooth/teeth”or ”deciduous dentition”or ”deciduous tooth/teeth”AND ”tooth/teeth erosion”or ”tooth/teeth wear”or ”dental erosion”or ”dental erosive wear”.
Maitohampaiden erosiivinen kuluminen on hyvin yleistä lapsilla. Erosiivisen kulumisen etiologia voidaan jaotella sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Sisäisistä tekijöistä merkittävin on mahahappo, jota nousee suuonteloon esimerkiksi refluksitaudissa. Suomalaislapsista jopa 6 prosentilla saattaa olla refluksitaudin oireita. Kansainvälisesti refluksitaudin esiintyvyys on arviolta 5–10 %. Fysiologista refluksia esiintyy imeväisikäisillä, mutta muutoin refluksitaudin oireita esiintyy lapsilla vähemmän kuin aikuisilla. Ulkoisista tekijöistä mahdollisesti merkittävimpiä ovat lääkkeet, happamat juomat ja ruoat sekä epäsäännölliset napostelut. Lapsilla erosiivisen kulumisen diagnostiikassa haasteena ovat eriävät erosiivisen kulumisen mittaamiseen käytetyt indeksit. Hampaiden erosiivisen kulumisen hoidossa tärkeintä on keskittyä ennaltaehkäisyyn.