Ethical leader : A concept analysis
Ladataan...
622.65 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset5
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Examining the concept of ethical leader in the context of healthcare is relevant, as healthcare concerns the care of individuals and operates under governing norms, ethical principles and values, organisational goals, and societal expectations, within which ethical issues and dilemmas are both common and complex in nature. Currently, the healthcare sector faces numerous challenges and complex issues, and the possibilities to respond to the need for care exceed the available financial resources. Its complexity requires individuals in ethically responsible positions to make decisions that respect human dignity and justice, while balancing effectiveness, cost-efficiency, and population health needs. However, the concept of ethical leader seems to lack a comprehensive and shared understanding and defining concept in this moment and time helps understand the role of individual as an ethical leader, highlighting the need for further studies.
The aim of this study was to analyse the concept of ethical leader by describing its essence, including its content and structure for the future development of the instrument. The overall goal was to provide a theoretical definition, which can be operationalised for the use of empirical ethics research in the healthcare context.
This was a concept analysis. The literature used consists of dictionary definitions and theoretical and empirical literature identified through the systematic literature search into PubMed, Scopus, CINAHL, Psychology Database, APA PsycINFO, APA PsycArticles, and Business Source Ultimate (EBSCO) using the search terms ethical leader and moral leader interchangeably. The concept analysis was performed following the Walker and Avant modified method.
An ethical promoter, a human-oriented actor, and a transformational actor were identified as the attributes of the concept of ethical leader. Internalised characteristic virtues, ethical competence, emotional competence, self-directiveness, and commitment to the leading within the context were antecedents, while acceptance of leadership by others, empowerment of others, a strengthened ethical climate, a strengthened organisation, a strengthened ethical society, and increased leader's well-being were consequences of the concept of ethical leader.
These findings illustrated that the concept of ethical leader was constituted through both being an ethical person and performing ethical actions and behaviour. The definition derived in this analysis enables the examination of the manifestation of the ethical leader in healthcare.
Käsitteen eettinen johtaja tarkastelu on terveydenhuollon kontekstissa perusteltua, sillä
terveydenhuolto koskee yksilöiden hoitoa ja toimii ohjaavien normien, eettisten periaatteiden ja
arvojen, organisaation tavoitteiden sekä yhteiskunnallisten odotusten puitteissa, joissa eettiset
kysymykset ja dilemmat ovat sekä yleisiä että luonteeltaan monimutkaisia. Tällä hetkellä
terveydenhuoltosektori kohtaa lukuisia haasteita ja monimutkaisia ongelmia, ja
hoitomahdollisuudet ylittävät käytettävissä olevat taloudelliset resurssit. Alan monimutkaisuus
edellyttää, että eettisesti vastuullisissa asemissa toimivat henkilöt tekevät päätöksiä, jotka
kunnioittavat ihmisarvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä tasapainottavat vaikuttavuuden,
kustannustehokkuuden ja väestön terveyteen liittyvät tarpeet. Käsitteeltä eettinen johtaja
näyttää kuitenkin puuttuvan kattava ja yhteisesti jaettu ymmärrys, ja käsitteen määrittely tässä
ajassa auttaa jäsentämään yksilön roolia eettisenä johtajana, mikä korostaa lisätutkimuksen
tarvetta.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli analysoida käsite eettinen johtaja kuvaamalla sen olemusta,
sisältöä ja rakennetta tulevan mittarin kehittämistä varten. Analyysin tarkoituksena oli laatia
teoreettinen määritelmä, joka voidaan operationalisoida empiirisen etiikan tutkimuksen
käyttöön terveydenhuollon kontekstissa.
Käsitteen eettinen johtaja tarkastelu on terveydenhuollon kontekstissa perusteltua, sillä terveydenhuolto koskee yksilöiden hoitoa ja toimii ohjaavien normien, eettisten periaatteiden ja arvojen, organisaation tavoitteiden sekä yhteiskunnallisten odotusten puitteissa, joissa eettiset kysymykset ja dilemmat ovat sekä yleisiä että luonteeltaan monimutkaisia. Tällä hetkellä terveydenhuoltosektori kohtaa lukuisia haasteita ja monimutkaisia ongelmia, ja hoitomahdollisuudet ylittävät käytettävissä olevat taloudelliset resurssit. Alan monimutkaisuus edellyttää, että eettisesti vastuullisissa asemissa toimivat henkilöt tekevät päätöksiä, jotka kunnioittavat ihmisarvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä tasapainottavat vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja väestön terveyteen liittyvät tarpeet. Käsitteeltä eettinen johtaja näyttää kuitenkin puuttuvan kattava ja yhteisesti jaettu ymmärrys, ja käsitteen määrittely tässä ajassa auttaa jäsentämään yksilön roolia eettisenä johtajana, mikä korostaa lisätutkimuksen tarvetta.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli analysoida käsite eettinen johtaja kuvaamalla sen olemusta, sisältöä ja rakennetta tulevan mittarin kehittämistä varten. Analyysin tarkoituksena oli laatia teoreettinen määritelmä, joka voidaan operationalisoida empiirisen etiikan tutkimuksen käyttöön terveydenhuollon kontekstissa.
Tutkimus toteutettiin käsiteanalyysina. Aineisto koostui sanakirjamääritelmistä sekä teoreettisesta ja empiirisestä kirjallisuudesta, joka tunnistettiin systemaattisella kirjallisuushaulla PubMed, Scopus, CINAHL, Psychology Database, APA PsycINFO, APA PsycArticles sekä Business Source Ultimate -tietokannoista. Hakutermeinä käytettiin rinnakkain käsitteitä ethical leader ja moral leader. Käsiteanalyysi toteutettiin Walkerin ja Avantin mukautetulla menetelmällä.
Eettisyyden edistäjä, ihmiskeskeinen toimija ja transformaalinen toimija olivat käsitteen tunnistettuja ominaispiirteitä. Sisäistetyt hyveelliset luonteenpiirteet, eettinen kompetenssi, emotionaalinen kompetenssi, itseohjautuvuus ja sitoutuminen johtamiseen kontekstissa olivat käsitteen ennakkoehtoja, kun taas toisten hyväksymä johtajuus, toisten voimaannuttaminen, eettisen ilmapiirin vahvistuminen, organisaation vahvistuminen, eettisen yhteiskunnan vahvistaminen ja johtajan hyvinvoinnin lisääntyminen, olivat käsitteen seurauksia.
Nämä löydökset viittaavat siihen, että käsite eettinen johtaja muodostui olemalla eettinen henkilö, että toimimalla ja käyttäytymällä eettisesti. Määritelmä, joka on johdettu tästä analyysistä, mahdollistaa eettisen johtajan ilmenemisen tarkastelun terveydenhuollossa.