Laulu raikaa ja nauru kaikaa : Kriittinen diskurssianalyysi Kurikka-lehden poliittisista lauluista 1904-1916
Ladataan...
534.88 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
1900-luvun alku oli Suomessa poliittisen vasemmiston heräämisen aikaa. Suomen Sosialidemokraattisen puolueen perustaminen vuonna 1903 muutti dramaattisesti Suomen puoluekenttää. Samaan aikaan poliittiset pilalehdet saavuttivat suurta suosioita kansan keskuudessa. Pilalehtien kirjoittajat olivat aktiivisesti yhteydessä ajan puolueisiin ja poliittisiin toimijoihin. Pilalehdissä esiintyi usein pilapiirroksia, lauluja ja artikkeleita. Pilalehdissä rakennettiin monenlaisia käsityksiä ja kuvaksia ajan yhteiskunnallista tapahtumista.
Tutkielmassa tarkastelin suomalaisen Kurikka-pilalehden vuosina 1904–1916 julkaisemia lauluja, veisuja ja virsiä. Kurikka oli työväelle suunnattu poliittinen pilalehti, joka julkaisi poliittisia lauluja, sosialistisen aatteen kertomuksia, pilakuvia ja vitsejä. Lehdessä eriteltiin herrojen ja rahvaan välisiä suhteita sekä pilkataan muita puolueita ja poliittisia toimijoita. Tutkielmassa tutkin, miten Kurikka-lehdessä rakennettiin nimeämiäni diskursseja. Nimettyjä diskursseja olivat luokkadiskurssi, nationalismidiskurssi ja sukupuolidiskurssi. Hyödyntämällä kriittistä diskurssianalyysia sidoin diskurssien merkityksiä vallitsevaan sosiaaliseen todellisuuteen.
Poliittisissa lauluissa nimettyjä diskursseja rakennettiin käyttämällä tiettyjä retorisia keinoja kuten symboliikkaa tai metaforia. Keskeinen diskurssin rakentamisstrategia oli myös toiseuttaminen, jossa vastaryhmä laitettiin epäedulliseen valoon. Diskurssit olivat selvässä suhteessa ajan yhteiskunnallisiin murroksiin. Diskursseilla haastettiin tai uusinnettiin ajatuksia vallitsevasta yhteiskunnasta. 1900-luvun alun Suomessa työväen poliittinen toiminta alkoi vähitellen kasvaa. Työväen voiman korostaminen ja tunnistaminen haastoivat ajan valtasuhteita. Puolestaan nationalistiset ideat ja kansallinen herääminen korostui Venäjän harjoittaman yhtenäistämispolitiikan aikoina. Suomi oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa vuosina 1809–1917. 1800-luvun lopulla Venäjän keisarikunta aloitti vaikutuspiirissä olleiden alueidensa venäläistämisen. Kurikka-lehdessä korostui etenkin toisen venäläistämiskauden luoman paineen merkitys nationalistisille ajatuksille. Lauluissa esiintyneet kuvaukset naisista ja miehistä eivät haastaneet ajan sukupuoli-ihanteita, vaan kuvaukset uusintivat olemassaolevaa diskurssia.