Opettajuuden representaatiot TikTok-videoissa : Multimodaalinen sisällönanalyysi
816.99 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset30
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Sosiaalinen media on vakiinnuttanut asemansa keskeisenä viestinnän ja vuorovaikutuksen ympäristönä. Tässä tutkimuksessa tarkastelu kohdistuu TikTokiin, joka on noussut yhdeksi maailman suosituimmista sosiaalisen median palveluista. TikTokilla oli 1,59 miljardia aktiivista käyttäjää ympäri maailmaa vuonna 2025, mikä tekee siitä merkittävän ympäristön sisällöntuottajille sekä opettajakuvan rakentumiselle. Alusta on tunnettu lyhyistä videoistaan, joissa korostuvat visuaalisuus, rytmisyys ja koukuttavuus. Tällaisessa ympäristössä opettajuus ei näyttäydy ainoastaan työnä tai roolina, vaan esityksenä, jossa erilaiset visuaaliset, kielelliset, auditiiviset ja sisällölliset keinot osallistuvat merkitysten rakentumiseen. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan opettajien tuottamia TikTok- videoita multimodaalisesti ja selvitetään, millaisia opettajuuden representaatioita niissä esitetään ja millä tavoin ne rakentuvat.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Videoaineisto koostui kahdeksasta opettajuuteen liittyvästä TikTok-videosta suomalaisten sisällöntuottajaopettajien tekeminä. Videoita analysoitiin multimodaalista sisällönanalyysia hyödyntäen. Jokaisesta videosta tehtiin multimodaalinen litteraatti, jossa videoista pyrittiin analysoimaan mahdollisimman tarkasti visuaalisia, kielellisiä, auditiivisia ja sisällöllisiä keinoja. Representaatioita muodostaessa aineistoa analysoitiin teoriaohjaavasti representaatioteorian ohjaamana sekä aineistolähtöisesti videoaineiston perusteella.
Tulokset osoittivat, että opettajat hyödynsivät multimodaalisia ilmaisukeinoja monipuolisesti. Erityisesti visuaaliset elementit korostuivat. Videoissa näkyvillä olivat opettajalle ja kouluympäristölle ominaisia ja tunnistettavia elementtejä, kuten luokkahuoneet, oppimateriaalit, taulut, työvälineet ja arjen opetustilanteet. Opettajat esiintyivät videoissa tuoden itsensä ja oman persoonansa näkyviin, kun he esiintyivät itse videoissa näyttäen kasvonsa sekä hyödyntäen omaa ääntään. Lisäksi videoissa toistuivat nopeat leikkaukset, kirjoitetun ja puhutun kielen yhdistyminen ja ilmeikäs esiintyminen.
Tulokset osoittivat myös, että videoista nousee esiin tietynlaisia opettajuuden representaatioita, kuten asiantuntijaa ja mentoria, humoristista opettajaa ja kiiltokuvamaista esteettistä opettajaa. Myös opettajaidentiteetti ja oma kotona esiin tuleva identiteetti olivat yhteentörmäyksessä, kun opettajuus tuli esiin myös kotikontekstissa. Representaatioissa korostuivat hyväntuulisuus, esteettisyys ja huoliteltu ulkoasu, kun taas opettajan työn huonot puolet jäivät tämän tutkimuksen videoissa vähemmälle huomiolle.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että multimodaaliset ilmaisukeinot ja opettajuuden representaatiot kytkeytyvät toisiinsa tiiviisti. Tulokset kytkeytyvät osaksi laajempaa tutkimuskenttää, jossa opettajuutta esitetään erilaisissa mediaympäristöissä. Jatkossa olisi tärkeää tutkia erityisesti sisällöntuottajaopettajien vaikuttavuutta sekä esimerkiksi oppilaiden, huoltajien ja tulevien opettajien käsityksiä ilmiöstä ja käsityksistä siitä, miten sosiaalisessa mediassa rakentuva opettajakuva muokkaa mahdollisia mielikuvia opettajuudesta.