Vallan varjossa, julkisuuden valossa : Sylvi Kekkosen ja Tellervo Koiviston sukupuolittuneet representaatiot Suomen Kuvalehdessä
548.61 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset18
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Presidentin puoliso toimii vallan keskiössä, mutta ilman perustuslaillista asemaa, määriteltyjä tehtäviä tai palkkaa. Silti häneltä odotetaan tietynlaista käyttäytymistä, osallistumista edustustehtäviin sekä ennen kaikkea presidentin tukemista taustajoukoissa. Presidenttipari on jatkuvasti julkisuudessa näkyvillä ja muodostaa yhdessä presidentti-instituution inhimillisen ja symbolisen imagon. Presidenttien puolisoiden kautta mediassa on vuosikymmenten ajan tuotettu ja toistettu käsityksiä siitä, millainen naiseus ja toimijuus on vallan vierellä kulloinkin ollut hyväksyttävää.
Kandidaatintutkielmassani tutkin entisten presidenttien puolisoiden Sylvi Kekkosen ja Tellervo Koiviston representaatioita aikakauslehti Suomen Kuvalehdessä. Aineistonani on lehdessä julkaistut artikkelit, henkilökuvat ja maininnat presidenttien puolisoista, joita analysoin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksessa hyödynnän erityisesti representaation käsitettä, sukupuolihistoriallista lähestymistapaa ja Chris Rojekin julkisuustyyppien jaottelua. Presidenttien puolisot ovat Suomessa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta olleet naisia, joten rooli on muodostunut perinteisten sukupuoliroolien ja naiseuden ihanteiden myötä. Tutkimuksen tarkoituksena onkin tunnistaa aineistosta toistuvia teemoja juuri sukupuolittuneesta näkökulmasta.
Tutkimuskysymykseni ovat: millaisia esityksiä naiseudesta, sukupuolirooleista, julkisesta vallasta ja presidentin puolison roolista lehti rakentaa? Tutkin myös, miten kahden peräkkäin toimineen presidentin puolison, Kekkosen ja Koiviston, representaatiot eroavat toisistaan ja mitä nämä erot kertovat aikakausien yhteiskunnallisista muutoksista tarkastelemani jakson aikana 1950–1990-luvuilla? Sukupuolittuneita käytänteitä auttaa tunnistamaan miespuolisen presidentin puoliso Pentti Arajärven representaation tarkastelu suhteessa naispuolisten puolisoiden representaatioihin.
Tutkimus osoittaa, että presidenttien puolisoiden representaatio Suomen Kuvalehdessä on rakentunut sukupuolittuneiden odotusten ja asemajulkisuuden varaan. Kekkosen representaatiossa toistuu pääasiassa hiljaisen taustatukijan sekä ”kansakunnan äidin” rooli. Koiviston representaatiossa on havaittavissa muutos, joka ilmentää 1980-luvun naisten yhteiskunnallisen toimijuuden aktivoitumista naisasialiikkeen myötä. Hänet esitetään ”uuden ajan naisena”, joka saa äänensä kuuluviin ja esiintyy itsenäisempänä toimijana. Vaikka yhteiskunta on tasa-arvoistunut, presidentin puolison rooli on säilynyt symbolisena, määrittelemättömänä ja naiseksi oletetun toimijan ympärille rakentuneena.