Erityislasten vanhempien arvio inkluusion toteutumisesta peruskoulussa
Ladataan...
578.28 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan erityislasten vanhempien arvioita inkluusion toteutumisesta suomalaisessa peruskoulussa. Tutkimuksessa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) miten erityislasten vanhemmat arvioivat inkluusion toteutumista lapsensa koulussa, 2) eroavatko vanhempien arviot inkluusion toteutuvan lapsen saaman tuen mukaan sekä 3) onko vanhempien kokemus koulun ja kodin yhteistyöstä yhteydessä vanhempien arvioihin inkluusion toteutumisesta.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu inkluusion määritelmästä, peruskoulun keskeisistä inkluusioperiaatteista sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelmästä sen uudistuttua. Lisäksi tarkastellaan koulun ja kodin välisen yhteistyön merkitystä inkluusion toteutumiselle. Aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Erityislasten vanhempia tavoiteltiin heille suunnattujen järjestöjen, yhdistysten sekä diagnoosikohtaisten liittojen välityksellä. Kyselylomaketta jaettiin seitsemän eri toimijan kautta eri puolille Suomea, ja tutkimukseen osallistui yhteensä 63 vanhempaa. Aineisto analysoitiin sekä laadullisin että määrällisin menetelmin. Laadullisessa analyysissa tarkasteltiin vanhempien kokemuksia ja näkemyksiä, kun taas määrällisessä analyysissa selvitettiin muuttujien välisiä yhteyksiä.
Tulosten mukaan vanhemmat pitävät koulun henkilöstön osaamista ja toimintaa merkittävänä inkluusion toteutumisessa. Erityisesti erityispedagoginen osaaminen näyttäytyi keskeisenä tekijänä: sen vahvuus tuki inkluusion toteutumista, kun taas puutteet osaamisessa vaikeuttivat sitä. Myös opetusjärjestelyt, kuten pienryhmäopetus, vaikuttivat vanhempien arvioihin inkluusion toteutumisesta. Inkluusion toteutumista heikentävinä tekijöinä korostuivat erityisesti resurssien riittämättömyys.
Tulokset osoittivat, ettei lapsen saaman tuen tasolla ollut merkittävää yhteyttä inkluusion toteutumisen arvioihin, mutta koulun ja kodin välisen yhteistyön toimivuus oli yhteydessä myönteisempiin arvioihin. Koska oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelmää on hiljattain uudistettu, sen toimivuutta on tarpeen tarkastella jatkossa tarkemmin. Tulokset viittaavat siihen, että inkluusion onnistuminen ei riipu yksinomaan tuen tasosta, vaan keskeistä ovat tuen laatu, säännöllisyys ja toteutustavat.