Monikielisyys kansainvälisessä viranomaisyhteistyössä : Keskusrikospoliisin kansainvälisten asioiden linjan henkilöstön kokemukset monikielisyyden merkityksestä
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset23
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Kansainvälistyvässä maailmassa monikielisyys tulee vahvasti esiin eri organisaatioiden toiminnassa. Kansainvälisen viranomaisyhteistyön toimintaympäristö on laaja ja tiedonvaihtoa harjoitetaan eri organisaatioiden välillä monikielisessä ympäristössä. Rikollisuuden luonne muuttuu jatkuvasti enemmän rajat ylittäväksi, jolloin rikosten ennaltaehkäisy ja tutkinta vaativat kansainvälistä yhteistyötä. Vieraiden kielten opiskelu on kuitenkin vähentynyt viime vuosikymmenien aikana ja kaventuvalla kielitaidolla on vaikutusta kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisessa.
Tässä tutkielmassa selvitetään keskusrikospoliisin kansainvälisten asioiden linjan henkilöstön kokemuksia monikielisyydestä kansainvälisessä viranomaisyhteistyössä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten monikielisyys näkyy kansainvälisessä viranomaisyhteistyössä ja mikä on monikielisyyden merkitys kansainvälisessä viranomaistiedonvaihdossa. Tutkimusaineisto koostuu seitsemästä asiantuntijahaastattelusta sekä kymmenestä vastauksesta esitietolomakkeeseen sisältäen haastatteluun osallistuneet henkilöt. Tutkimus on laadullinen ja analyysi on toteutettu sisällönanalyysina. Analyysin avulla pyritään lisäämään tietoutta monikielisyyden merkityksestä kansainvälisessä viranomaisyhteistyössä.
Haastattelujen perusteella englannin kielellä on vahva rooli kansainvälisen viranomaistoiminnan kielenä. Muiden vieraiden kielten osaamisen merkitys nousi kuitenkin esiin tilanteissa, joissa yhteisesti sovitusta työkielestä huolimatta viestintää harjoitetaan jollain muulla kielellä. Toisaalta muiden vieraiden kielten osaamisen merkitys korostui myös tilanteissa, joissa viestintäkumppanin englannin kielen taito oli riittämätön. Tutkimuksen perusteella kielivalintoja tehdään tilannesidonnaisesti yksilön omien mieltymysten pohjalta tai ryhmäjohtoisesti. Haastattelujen perusteella yksilön monipuolisen kielitaidon koettiin nopeuttavan tiedonvaihtoa, lisäävän mahdollisuuksia verkostoitua sekä toimivan mahdollisesti myös positiivisena vaikuttimena uralla etenemiseen.
Haastatellut ilmaisivat tarvetta olevan myös muiden vieraiden kielten osaamiselle kuin englannin kielelle, mikä osoittaa monipuolisen kielitaidon olevan edelleen tärkeää englannin valta-asemasta huolimatta. Haastatellut totesivat kielitaidon olevan ehdoton edellytys kansainvälisessä viranomaistoiminnassa, ja viestinnän osalta ymmärretyksi tulemisen tärkeys korostui useissa haastatteluissa.
Haastatellut arvioivat kokemuksiensa pohjalta, ettei kielitaidon tarve tule ainakaan vähenemään tulevaisuudessa ja monipuoliseen kielitaitoon tulisi edelleen kiinnittää huomiota. Osa haastatelluista koki, ettei kansainvälisessä viranomaisyhteistyössä voi tukeutua pelkkään englannin kieleen vaan kielitaidon tulee olla laajempi.