Oral health care for people with disabilities: Perspectives of health care professionals, caregivers, and patients
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
People with disabilities (PWDs) often have poor oral health and inadequate health services. This disproportionate burden underscores the need for research into barriers to effective and accessible care. This thesis aimed to examine the perspectives of PWDs by investigating their challenges in accessing dental care, Oral Health-Related Quality of Life (OHRQoL), and levels of dental fear and anxiety (DFA). In addition, the thesis investigated the role of education in preparing providers for special care dentistry (SCD). Five original studies investigated clinical, institutional and educational factors that influence oral care utilising various study designs.
The challenges of dental care and education for PWDs were investigated in Trinidad and Tobago (T&T) by interviewing healthcare professionals (HCPs) and caregivers. Surveys assessed OHRQoL and DFA of patients aged 6–18 years at the Special Needs Dental Clinic (SNDC) and the Child Dental Health Unit (CDHU). The impact of a workshop on SCD for dentists, dental students and allied HCPs was evaluated using questionnaires. An international survey assessed the effect of dental student training delivered at European and American universities.
Barriers to care included cost, limited access to dental care for PWDs, and HCPs’ readiness. OHRQoL among children at these clinics was generally poor, especially for those with disabilities, who were significantly more likely to experience DFA at a moderate level than those without. Lack of knowledge and professional development motivated participants’ attendance at the SCD workshop. The participants perceived communication and non-compliance as the main challenges in dental treatment at the SCD workshop. The dental students showed a positive intention to treat PWDs after SCD training. Variations in clinical exposure, health care systems, and cultural expectations were observed between the international universities.
This thesis indicates that addressing barriers in oral care access, clinical preparedness, and training can improve dental experiences for PWDs. Educational initiatives may foster positive attitudes and readiness among HCPs, leading to better dental care, improved OHRQoL, and reduced DFA among PWDs.
Vammaisten suun terveys on usein heikko ja terveyspalvelut riittämättömät. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia vammaisten henkilöiden näkemyksiä hammas hoidon saannista, suuterveyteen liittyvää elämänlaatua (OHRQoL), hammashoito pelkoa ja ahdistusta. Lisäksi selvitettiin koulutuksen roolia palveluntuottajien valmennuksessa erityistarpeisten hammashoitoon. Viidessä alkuperäistutkimuksessa analysoitiin kliinisten, palvelujärjestelmään ja koulutukseen liittyvien tekijöiden vaikutusta suun hoitoon monipuolisin tutkimusasetelmin.
Vammaisten henkilöiden hammashoidon ja koulutuksen haasteita tutkittiin Trinidad & Tobagossa haastattelemalla terveydenhuollon ammattilaisia ja huoltajia. Kyselytutkimuksilla selvitettiin 6–18-vuotiaiden potilaiden elämänlaatua ja hammashoitopelkoa. Lisäksi analysoitiin suun terveydenhuollon ammattilaisille ja hammaslääketieteen opiskelijoille suunnatun kurssin vaikutusta vammaisten hoitoon. Kansainvälisessä tutkimuksessa analysoitiin hammaslääketieteen opiskelijoiden koulutuksen vaikusta vammaisten henkilöiden hoitoon Euroopassa ja Yhdys valloissa.
Hoidon esteitä olivat hoidon kustannukset, vammaisten rajallinen pääsy hammashoitoon ja terveydenhuollon ammattilaisten valmius. Vammaisten lasten suunterveyteen liittyvä elämänlaatu oli yleisesti ottaen heikko ja he kokivat hammashoitopelkoa ja kohtalaista ahdistusta useammin kuin vammattomat. Tiedon puute ja ammatillinen kehittyminen motivoivat osallistujia erityiskurssille. Kurssin osallistujat kokivat kommunikaation ja hoitomyöntyvyyden puutteen suurimmiksi hoitohaasteiksi. Koulutuksen jälkeen hammaslääketieteen opiskelijoilla oli myönteinen asenne hoitaa vammaisia potilaita. Erilaiset kliiniset kokemukset, terveyden huoltojärjestelmät ja kulttuuriset odotukset selittivät yliopistojen välisiä eroja eri maissa.
Tämä opinnäytetyö osoittaa, että poistamalla suun terveydenhuollon esteitä, kehittämällä kliinistä valmiutta ja koulutusta voidaan parantaa vammaisten hammashoitoa. Koulutuksella voidaan edistää suun terveydenhuollon ammattilaisten myönteisiä asenteita ja valmiutta parempaan hammashoitoon, kohentaa vammaisten elämänlaatua ja vähentää hammashoitopelkoa.
Sarja
Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis, Ser D: Medica, Odontologica|1984
Saavutettavuusominaisuudet
Navigointi mahdollista, kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset, taulukot saavutettavia, looginen lukemisjärjestys