Lapsen etu tapaamisoikeutta koskevissa ratkaisuissa
Ladataan...
329.67 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset4
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on lapsen etu tapaamisoikeutta koskevissa tuomioistuinratkaisuissa. Lapsen etu on kaikkia lasta koskevia päätöksiä ohjaava ratkaisukriteeri. Tutkielmassa tarkasteltavaksi on valittu kaksi korkeimman oikeuden ratkaisua, KKO 2007:71 ja KKO 2023:5. Keskeisin tavoite on arvioida, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että ratkaisu on lapsen edun mukainen. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan tapaamisoikeutta koskevien ratkaisujen yhteyttä ihmisoikeuksiin. Menetelminä on käytetty keskeisten käsitteiden osalta kirjallisuuskatsausta. Korkeimman oikeuden ratkaisujen osalta metodina on käytetty perusteluiden analyysiä. Ratkaisujen analyysin perusteella voidaan todeta, että lapsen etu riippuu aina lapsen yksilöllisen tilanteen piirteistä. Lapsen edun arvioinnissa on kuitenkin aina huomioitava lapsenhuoltolaissa säädetyt lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat tavoitteet. Olennaisia huomioitavia seikkoja vaikuttavat olevan etenkin lapsen suojeleminen väkivallalta sekä vanhempien valmiuksien arviointi Keskeinen huomioitava näkökulma on myös lapsen mielipide. Valittujen ratkaisujen välillä on nähtävissä eroja erityisesti lapsen mielipiteen selvittämisen laajuudessa. Lisäksi uudemmassa ratkaisussa on havaittavissa laajempaa ihmisoikeuksien ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen huomioimista. Tutkielmassa on pohdittu tarkasteltujen ratkaisujen merkitystä oikeuskäytännössä. Ratkaisu KKO 2007:71 näyttää painottavan lapsenhuoltolain lähtökohtaa siitä, että yleensä lapsen edun mukaista on pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa. Lapsen tapaamisoikeutta rajoittavat toimet vaativat sitä, että vanhemman ja lapsen normaali yhteydenpito olisi selvästi ristiriidassa lapsen edun kanssa. Ratkaisun KKO 2023:5 merkitys jää osittain epäselväksi, sillä ratkaisussa on päädytty samaan lopputulokseen alempien oikeusasteiden kanssa. Tutkielmassa on arvioitu, että ratkaisun merkitys saattaa olla painottaa lapsen suojelemisesta kaikenlaiselta väkivallalta. Toisaalta merkityksen voi löytää siitä, että ratkaisu antaa esimerkin tilanteesta, jossa tapaamisoikeuden poistamista voidaan pitää perusteltuna, sillä tapaamisoikeuden poistaminen on poikkeuksellinen ratkaisu, joka rajoittaa lapsen ja vanhemman oikeuksia.