Paljon koulusta poissaolevan oppilaan haasteet kouluun kiinnittymisessä
Ladataan...
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella paljon koulusta poissaolevien oppilaiden kokemuksia opettajaoppilassuhteen sekä kouluun kiinnittymisen merkitystä koulupoissaolojen taustalla. Tutkimuksessa pyrittiin ymmärtämään, mitkä tekijät oppilaiden omien kokemuksien mukaan edistivät tai heikensivät koulussa läsnäoloa ja sitoutumista.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimukseen osallistui yhteensä seitsemän nuorta, joista kolme kävi haastattelun hetkellä perusastetta, ja loput neljä olivat siirtyneet toiselle asteelle. Kaikilla heillä oli perusasteella esiintynyt runsaasti koulupoissaoloja. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä, jossa tarkastelun kehyksinä toimivat kouluun kiinnittymisen eri ulottuvuudet sekä opettajaoppilassude.
Tulosten mukaan opettajaoppilassuhteella oli keskeinen merkitys oppilaiden kouluun kiinnittymiselle. Myönteiset kokemukset, mitkä liittyivät oppilaan kuulluksi tulemiseen, yksilölliseen kohtaamiseen sekä luottamukselliseen vuorovaikutukseen, lisäsivät oppilaiden halua osallistua koulunkäyntiin. Vastaavasti kielteiset kokemukset, kuten vähättely, tuen puute ja ristiriitainen suhde opettajiin, heikensi oppilaiden kiinnittymistä ja lisäsivät poissaoloja.
Poissaolojen taustalla keskeisimmät tekijät olivat sosiaalisten suhteiden puute, koulun kuormittavuus, koulu ja vapaa-ajan väliset ristiriidat sekä motivaation puute. Poissaolot muodostuivat kielteisten kokemusten kautta herkästi tavaksi, mikä ylläpiti koulusta vetäytymistä.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan nostaa esille, että oppilaiden myönteiset kokemukset, kuten kuulluksi tuleminen sekä turvalliset ihmissuhteet lisäsivät kouluun kiinnittymistä ja edistivät koulupoissaolojen ennaltaehkäisyä. Opettajalla on merkittävä rooli näiden kokemusten taustalla arjen vuorovaikutustilanteissa. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää koulujen toimintakulttuurin kehittämisessä sekä poissaolojen ennaltaehkäisyssä.