Poliittisen, institutionaalisen ja sosiaalisen luottamuksen faktorirakenteen invarianssi Suomen ESS-aineistossa vuosina 2002–2023
790.7 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset36
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Luottamus on keskeinen tekijä yhteiskunnan vakauden, demokratian toimivuuden ja talouskasvun kannalta. Se on yhteydessä myös kansalaisten osallisuuteen sekä yksilöiden onnellisuuteen, elämäntyytyväisyyteen ja hyvinvointiin. Sosiaalipolitiikan näkökulmasta luottamus muodostaa perustan hyvinvointivaltion toiminnalle, hyväksyttävyydelle ja legitimiteetille. Kansalaisten on voitava luottaa esimerkiksi sosiaalietuusjärjestelmien hallinnon toimivuuteen, etuuksien oikeudenmukaiseen kohdentumiseen sekä siihen, että etuuksien käyttö tapahtuu sääntöjen mukaisesti.
Vertaileva luottamustutkimus nojaa laajasti kansainvälisiin kyselyaineistoihin, joista viime vuosikymmenten aikana tärkeimmäksi on noussut European Social Survey (ESS). ESS-aineistoissa sosiaalinen, institutionaalinen ja poliittinen luottamus operationalisoidaan kolmen latenttifaktorin rakenteeksi. Viime vuosina näitä luottamuksen vakiintuneita mittareita on kuitenkin kritisoitu mahdollisista mittausinvarianssin puutteista eri ajankohtien ja väestöryhmien välillä sekä siitä, että empiirisessä tutkimuksessa usein sivuutetaan näiden kolmen luottamustyypin vahva keskinäinen korrelaatio.
Tässä tutkielmassa tarkastelen poliittisen, institutionaalisen ja sosiaalisen luottamuksen faktorirakenteen invarianssia Suomen ESS-aineistossa vuosina 2002–2023. Testaan mittausinvarianssia eri ajankohtien (2004, 2012 ja 2023) sekä ikäryhmien (15–29-vuotiaat ja yli 30-vuotiaat) välillä konfirmatorisen faktorianalyysin avulla. Invarianssia testataan konfiguraalisella, metrisellä,skalaarisella ja tiukalla tasolla.
Tulokseni osoittavat, että luottamuksen mittarit Suomen ESS-aineistossa ovat invarianssin näkökulmasta vertailukelpoisia sekä eri ajankohtien että ikäryhmien välillä. Invarianssi toteutuu kaikilla testatuilla tasoilla. Lisäksi analyysi osoittaa, että sosiaalinen, poliittinen ja institutionaalinen luottamus muodostavat erilliset, mutta vahvasti korreloivat latenttifaktorit. Tutkielma tuottaa uutta tieteellistä tietoa, sillä luottamuksen mittausinvarianssia Suomen ESS-aineistossa ei ole aiemmin tarkasteltu systemaattisesti.
Suoritetun analyysin johtopäätös on, että luottamuksen mittarit Suomen ESS-aineistossa ovat sekä rakenteellisesti että empiirisesti luotettavia, mikä vahvistaa niiden käyttökelpoisuutta vertailevassa tutkimuksessa. Keskeinen metodologinen havainto on, ettei luottamuksen ulottuvuuksien välistä viime vuosikymmenten aikana voimistunutta yhteisvaihtelua tulisi sivuuttaa, sillä sen huomioiminen on olennaista oikeiden empiiristen johtopäätösten kannalta.