Nuorten asunnottomuus Turussa : Työntekijöiden näkemyksiä nuorten asunnottomuuden syistä ja palvelujärjestelmän toimivuudesta
897.08 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset17
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen nuorten asunnottomuutta Turussa, sekä palvelujärjestelmän toimivuutta nuorten asumisen tukemisessa työntekijöiden näkökulmasta. Asunnottomuus on lisääntynyt Suomessa vuodesta 2024 alkaen, ja erityisesti nuorten asunnottomuus on lisääntynyt merkittävästi viimeisen kahden vuoden ajan. Väkilukuun suhteutettuna eniten asunnottomuutta esiintyy Turussa.
Nuoruuteen ikävaiheena liittyy asumiseen vaikuttavia tekijöitä kuten pienituloisuus, itsenäistymisen harjoittelu ja sosiaalisten verkostojen tärkeys. Asunnottomuus on uhka nuoren fyysiselle, emotionaaliselle ja sosiaaliselle kehitykselle, ja nuorena koettu asunnottomuus lisää sen riskiä myös aikuisiällä. Asunnottomuuteen voidaan vaikuttaa erilaisin politiikkatoimin, esimerkiksi rakentamalla sosiaalista asuntokantaa ja parantamalla sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta.
Tulokset osoittavat, että nuorten asunnottomuutta selittävät erilaiset yksilölliset, sosiaaliset ja rakenteelliset tekijät. Aineistossa korostuu erityisesti rakenteelliset tekijät, kuten sosiaaliturvan leikkaukset, työttömyys, pienituloisuus ja kohtuuhintaisten asuntojen puute. Palvelujärjestelmässä tulisi parantaa tiedonkulkua eri toimijoiden välillä ja koulun tulisi ottaa vastuuta nuorten asumiseen liittyvän tiedon lisäämiseksi. Turusta nähtiin puuttuvan kotiin asti menevää tukea, sekä nuorille suunnattua kevyesti tuettua asumista. Enemmän resursseja toivottiin kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen, perheiden tukemiseen, sosiaaliturvaan ja erityisesti opiskelijoiden etuuksiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin.
In this paper, I examine youth homelessness in Turku and the functionality of the service system in supporting young people’s housing from the perspective of employees. Homelessness has increased in Finland since 2024, and youth homelessness in particular has risen significantly over the past two years. Relative to population size, homelessness is most prevalent in Turku.
As a stage of life, youth involves factors that affect housing, such as low income, the process of learning independence, and the importance of social networks. Homelessness poses a threat to young people’s physical, emotional, and social development, and experiencing homelessness at a young age also increases the risk of homelessness in adulthood. Homelessness can be addressed through various policy measures, such as expanding the stock of social housing and improving access to social and healthcare services.
The results show that youth homelessness is explained by a range of individual, social, and structural factors. The data particularly emphasizes structural factors, such as decreases in social security, unemployment, low income, and the lack of affordable housing. Within the service system, information flow between different actors should be improved, and schools should take greater responsibility for increasing young people’s knowledge related to housing. The findings suggest that Turku lacks outreach support services that extend into the home, as well as lightly supported housing specifically targeted at young people. More resources were considered necessary for the construction of affordable housing, support for families, social security — especially student benefits — and social and healthcare services.